Mikko Laakso: Sosiaalinen media vaalikampanjoinnissa – Kuinka voittaa vaalit somessa?

By | September 12, 2017

 

(c) Mikko Laakso, 2017. Taitto ja ulkoasu Lea-Maija Laitinen.

Mikko Laakso on espoolainen poliittisen viestinnän asiantuntija, KTM sekä kaupunginvaltuutettu (kok.). Laakson esikoisteos Sosiaalinen media vaalikampanjoinnissa – Kuinka voittaa vaalit somessa? on tiivis, selkeä modernin vaalikampanjan anatomia.

Jo esipuhe kertoo, miksi ohjeet kannattaa ottaa vakavasti. V.2017 kuntavaaleissa Laakso toimi oman kampanjansa lisäksi avustajana 16 muulle ehdokkaalle. Heistä jopa 13 pääsi oman kuntansa valtuustoon tai varasijalle. Laakso ennustaa, että tulevaisuuden vaalikampanjat ovat yhä enemmän digitaalisia, perustuvat sosiaaliseen mediaan, ”massakustomoituja” sekä tunnelatautuneita.

(Huom. Tunnen Mikon henkilökohtaisesti, kirjoitukseen ei liity kaupallista yhteistyötä. Haluan vain auttaa kaveria.) 

 

Ehdokkaiden yleisimmät virheet ja kuinka välttää ne

Moni hyväkin ehdokas epäonnistuu, koska valmistautuminen ja suunnittelu epäonnistuvat. Kirjan mukaan tämä on yleistä etenkin kuntavaaleissa. On virhe kuvitella, että kampanja ratkaisee kaiken. Laakso tarkoittaa, että kampanja ei tietenkään saa epäonnistua, vaan kampanja on ajateltava vain osana ehdokkuutta. Ehdokkaan täytyy tehdä itseään tunnetuksi jo ennen kampanjaansa, sekä ajatella pitkällä aikavälillä. Kampanja on pikajuoksua, ehdokkuus on maraton.

Lähes yhtä yleinen virhe on luulla, että asiaosaaminen riittää. Tämä on totta samalla tavalla, kuin edellä – asiaosaaminen ei saa epäonnistua. Ehdokkaan on luotava asiaosaamisensa pohjalta innostunut, positiivinen näkemys, josta ehdokas itse näyttää esimerkkiä. Positiivinen viesti rakentaa pitkäjänteisyyttä aivan eri tavalla, kuin lyhytnäköinen valitus kaiken kurjuudesta. Jälkimmäinen strategia voi saada enemmän nopeaa huomiota, mutta toistettuna jättää vain vähän samaistuttavaa.

Ehdokkaan on uskallettava esittää mielipiteensä, ja seisoa niiden takana. Kun ehdokas valitsee kampanjansa teemat, hän valitsee samalla potentiaaliset kannattajansa. Laakson kuntavaalikampanjan pääviesti oli tulosvastuu takaisin politiikkaan, osoittaen mielipiteensä mm. kotikuntansa pitkittyneistä ja epäonnistuneista rakennushankkeista. Kampanjan pääkohderyhmänä oli “24-40 vuotiaat veronmaksajat, jotka tykkäävät sekä Slushista että Sauli Niinistöstä.”

Huonoin mahdollinen kampanjateema on esimerkiksi olla ehdolla ”paremman arjen puolesta, koska on vaikea mieltää, että kukaan olisi ehdolla huonomman arjen puolesta.” Jos ehdokas ei uskalla valita mielipidettään, äänestäjät eivät tiedä, mitä hän todellisuudessa kannattaa tai vastustaa. Ehdokas, joka ei osaa tehdä tällaisia päätöksiä, koetaan huonoksi tekemään muitakaan päätöksiä.

Kirjan parhaat puolet

Jokaisen luvun lopussa on tarkistuslistat, mitkä toimenpiteet on tehtävä valmiiksi.

Kirja sisältää paljon käytännön esimerkkejä, kuinka Laakso teki itse vastaavat asiat kuntavaalikampanjassaan.

Eri toimenpiteiden tarkoitus, ajoitus, kanavat ja menetelmät kerrotaan selkeästi ja helppolukuisesti.

Selkeä ja helposti lähestyttävä myös graafisen ulkoasunta puolesta.

Kehityskohteet

Kirjaa voi olla vaikea ymmärtää, jos ei ole ollut itse ehdokkaana, tai kuulunut ehdokkaan kampanjatiimiin. Muutama hieman syvällisempi taustoitus, esimerkiksi erilaisia äänestäjien arvomaailmoista ja päätöksenteon perusteista, tekisi kirjan helpommaksi myös vasta-alkajille.

Kirjassa viitataan useasti eri tutkimuksiin, mutta kirjassa ei ole lähdeluetteloa.

Eri some-kanavista Twitter jää liian vähälle huomiolle. Palvelu, joka tuli tunnetuksi Suomessa Alexander Stubbin kautta, ja vaikutti merkittävästi Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, soisi olevan suuremmassa roolissa.

Kenelle suosittelen?

Markkinoinnin ammattilaisille, toimittajille, poliittisille ehdokkaille sekä heidän kampanjatiimeilleen.

Kirjoittajan kotisivut: https://mikkolaakso.com/