Digiajan Dale Carnegie

By | October 27, 2017

Digitaalinen media Dale Carnegien aikana. Kuva: Wikimedia Commons

Dale Carnegien tuotannosta on sanottu lähes kaikki, mitä voidaan sanoa. En yllättynyt mutta hämmmästyin, kuinka hyvin sanoma kestää aikaa – ystävyyden, menestyksen ja vaikutusvallan eepos on edelleen Amazonin 20 myydyimmän ja luetuimman nonfiction-teoksen listalla. Myyntitilastoa etsiessäni huomasin, että kirjasta on tehty päivitetty versio: Carnegien opit on päivitetty nykypäivään ja digitaaliseen maailmaan. Lainasin kirjan äänikirjastosta ja kuuntelin läpi.

Alkuperäinen kirja kannattaa lukea, jotta uuden kirjan sanoma aukeaa helpommin. Vaikket olisi lukenut, uusi kirja on helppoa luettavaa ja kuunneltavaa. Ota rinnalle vaikkapa Wikipedian ja HubSpotin tiivistelmät.

Uusimman version esipuheen voi lukea New York Timesin sivulta. Jos kaipaat lyhyempää tiivistelmää, lue Forbesin juttu.

Viestinnän kanavat ja muodot ovat muuttuneet, odotukset ja tarkoitus pysyvät ennallaan

Painetut lehdet ja radio olivat Carnegien ajan tärkeimmät massaviestinnän kanavat. Ensimmäiset, teknisesti alkeellisemmat televisiot olivat jo myynnissä. Ihmissuhteita hoidettiin kasvokkain ja puhelimitse, eri järjestöihin kuuluminen oli yleistä. Vaikka vanhan kirjan opit ovat ajattomia, viestintä tapahtuu aina jonkin kanavan kautta. Nykyään viestintäkanavia on huomattavasti enemmän, kuten myös formaatteja: pikaviesti, blogi, video, suora lähetys, podcast, avoimena tai rajoitetulla näkyvyydellä, jopa salattuna.

Samalla viestintä, perinteisesti ns. pehmeä taito, saa rinnalleen ns. kovien taitojen mittarit. Näyttökerrat, tykkäykset, jaot, lukuaika ja monia muita. Data voi kertoa kuinka monta ihmistä on lukenut viestin, mutta datasta ei voi suoraan päätellä viestin vaikuttavuutta. Hyvä tai huono vaikutus ei välttämättä näy siinä, mitä vastaanottaja ajattelee viestistä – eri asia, kuin välitön seuraava tapahtuma. Vaikka voisimme nähdä dataa parhaiden ystävysten riitelystä, ystävyyssuhde perustuu aivan kaikelle muulle kuin mitattaville seikoille. Siksi tällainen mittarien ja merkitysten sekoittaminen on harhaanjohtavaa, pahimmillaan vaarallista.

Digitaaliset kanavat altistavat väärinymmärryksille, koska sanatonta viestintää on vaikea välittää kirjoitetussa muodossa. Vaikka voimme ottaa kuvia, kuvata videoita, äänittää puheita, inhimillinen, samanaikainen vuorovaikutus jää vajaaksi. Tässä mielessä vaikuttavin viestintä on synkronista, kuten kasvokkain jutellessa tai videopuhelussa. Asynkroninen viestintä ei ole samanaikaista, silti toisella tavalla hyödyllistä – saamme enemmän aikaa harkita sanojamme ja viestiämme. Kirjeet ja sähkeet toimittivat tätä virkaa Carnegien aikana.

Viestintäkanavasta riippumatta, hyvä positiivinen vaikutus tehdään kuten aina ennenkin. Kohtelias käytös, kuuntele enemmän kuin puhut, ole kiinnostunut muista enemmän kuin itsestäsi – kaikki aiemman kirjan opit. Seuraavaksi muutamia uuden kirjan oppeja, jotka tuovat lisäarvoa vanhalle kirjalle.

Hillitse tunnekuohusi, ole tarkka vastauksissasi

Internetissä on helppo pöyristyä mistä tahansa, kirjoittaa ja lähettää kärkäs vastakommentti. Tämä on yksi helpoimpia tapoja vahingoittaa omia mahdollisuuksiaan voittaa ystäviä ja vaikutusvaltaa. Vielä pahempaa, kerran tunnekuohussa lähetettyä ei voi peruuttaa. Sama koskee harkitsemattomia vitsejä, itseään ei kannata altistaa väärinymmärryksille. Moni on menettänyt työpaikkansa, jopa maineensa harkitsemattoman kommentin vuoksi.

Näiden tapausten ääripäät muodostavat ristiriidan. Vapaus sanoa mitä haluaa, oikeus puolustaa itseään ja sanojaan käräjillä. Jotkut haluavat poimia rusinat pullasta, itselle täydet oikeudet muiden sanoja kohtaan, muille heikommat oikeudet omia sanoja kohtaan. Tällainen todistelu puolesta ja vastaan tekee elämästä jatkuvaa oikeudenkäyntiä. Carnegien alkuperäinen kehotus välttää kritiikkiä ja valittamista tarkoittaa, että osoittamalla toisesta negatiivista on vaikea saada vastineeksi positiivista. Pidä sanasi positiivisena ja kehuvana. Digitaalisessa ympäristössä on opittava välttämään negatiivista viestintää ja vastustamaan tunneimpulsseja.

Jokainen saa olla mitä mieltä tahansa. Mitä mielipiteitä kannattaa esitellä julkisesti, mistä mielipiteistä kannattaa jättää pysyvä jälki, on eri kysymys.

Kytke viesti yleisösi syvimpiin unelmiin

Arvot ohjaavat digitaalista viestintää aivan yhtä paljon, kuin kaikkea muutakin viestintää. Mitä paremmin viesti resonoi kuulijoiden tärkeimpien arvojen kanssa, sitä enemmän viestillä on merkitystä. Tyypillisiä esimerkkejä ovat Steve Jobsin saavutukset Applen johtajana, vihreiden arvojen yleistyminen, sekä suunnilleen jokainen menestynyt poliittinen vaalikampanja. Vanhassa kirjassa periaate on tiiviimpi, puhu toisia kiinnostavista asioista. Digitaalisessa ympäristössä on tiedostettava, että henkilökohtaisen profiilin viesti voi päätyä kenen tahansa luettavaksi. Yritysten ja yhteisöjen viestinnässä viestintä on alusta asti julkista. Hyvä viesti tai viestijä ei välttämättä ole yleisöään älykkäämpi, vaan jotain johon voi samaistua.

Kukaan ei voi hyväksyä sellaista viestiä, josta ei ole koskaan kuullut! Voimme muodostaa mielipiteen, hyväksyä tai hylätä vain ne viestit, joiden olemassaolosta olemme ylipäätään tietoisia. Usein tällainen viesti, toive, käsitys, uskomus on jo olemassa – se ei vain ole vielä kasvanut täyteen kukoistukseensa. Jokainen tyhjiö täyttyy aina jollakin.

Monet sävyltään kritisoivat viestit voivat saada nopeaa huomiota, pieniä tunneimpulsseja sieltä täältä. Kaikkein kestävimmät viestit eivät rakennu kritiikille, vaan sille, että jokin asia on puolustamisen arvoinen. Monologien pitäjä voi olla oikeassa, dialogilla saa liittolaisia. Sosiaalisen median posteilla saa näkyvyyttä – monologia. Tykkäämällä, kommentoimalla ja kommentteihin vastaamalla saa keskustelua – dialogia.

Samankaltaisuus vetää puoleensa

Carnegien aikana ystävyydet ja suhteet alkoivat tervehdyksellä. Digitaalisessa ympäristössä ensimmäinen yhteinen kontakti on tykkäys, kaveripyyntö, jako tai muu reaktio toisen tuottamaan sisältöön. Carnegien aikana ensivaikutelma ennen tapaamista saatiin yhteisten tuttujen juoruista, sanomalehdistä tai radiosta. Digitaalisessa ympäristössä on mahdotonta sanoa, missä tai koska ensivaikutelma syntyi. Saatoimme nähdä ennestään tuntemattoman henkilön kommentoivan kaverin päivitystä. Saatoimme nähdä toisen valokuvassa yhteisen tutun kanssa. Saatoimme huomata kuuluvamme samaan ryhmään. Saatoimme nähdä satunnaisen mainosbannerin rekisteröimättä sitä. Digiajassa luomme jatkuvasti suuren määrän ensivaikutelmia, olematta itse tietoisia toiminnastamme. Samalla annamme signaalin, että olen olemassa ja viestiini saa reagoida.

Voimme ottaa helposti yhteyttä suunnilleen keneen tahansa. Kaikki teemme niin. Kääntäen tämä tarkoittaa, että saamme valita seuramme ja keskustelukumppanimme melko vapaasti. Kysymys ei enää ole “ketä tunnet” vaan “keneen haluat tutustua”. Usein huomaamme seuraavamme inhimillistä taipumusta: suosimme niitä ihmisiä, joiden kanssa meillä on jotain yhteistä. Samat arvot, mielipiteet, mielenkiinnon kohteet, kirjoitustyyli – henkilö joka huomaa meissä saman, vastaa viestihimme, on ystävällinen. Samankaltaisuus vetää puoleensa kuin magneetti. Tykkäys, jako tai myönteinen kommentti on mitä parhain digitaalinen kädenpuristus.

Jokainen joka tekee näin sinulle, on osoittanut hyväksyvänsä sinut. Samoin sinä osoitat omilla klikeilläsi hyväksyntää muille. Miksi et hyödyntäisi näitä helppoja tilaisuuksia?

Yritykset voivat hyödyntää periaatetta helposti. Ilmainen näyte on parhaita keinoja herättää potentiaalisen asiakkaan kiinnostus. Jos haluat saada jotain, anna itse ensin. Digitaalisissa palveluissa tämä on jopa välttämättömyys: asiakkaalla on aina valinnanvaraa, kukaan ei halua ostaa sikaa säkissä. Jos asiakas kokee tulleensa kuulluksi ja palvelluksi, hän antaa mielellään palautetta ja ideoita. Sosiaalisessa mediassa sama tarkoittaa pyrkimystä keskusteluun yli kaiken. Älä jätä yhtään kommenttia vastaamatta tai reagoimatta!

Ilmiön kääntöpuolena on digitaalinen kupla. Taipumuksemme arvostaa samankaltaisuutta saa digitaaliset palvelut tarjoamaan enemmän sitä, mistä olemme osoittaneet pitävämme. On helppoa syyttää algoritmeja ja unohtaa, että algoritmit korostavat aiempia taipumuksiamme ja huomionosoituksiamme. Laulun sanoja mukaillen sitä saa mitä klikkaa, jokainen on vastuussa omistaan.

Osoita kunnioitusta muita kuin itseäsi kohtaan

Olemme jo lukeneet, kuinka turhaa on tavoitella voittoa väittelyssä – väittely itsessään voi sisältää välirikon siemenen. Kyyninen näkemys sosiaalisesta mediasta muistuttaa huomionkipeiden huutokilpailua, optimisti näkee tilaisuuden antaa huomiota hyville ihmisille, aikomuksille ja ajatuksille. Kun annamme kunniaa hänelle, jolle kunnia kuuluu, teemme toisen ihmisen onnelliseksi sekä vahvistamme epäitsekästä, rehellistä ja tunnollista mielikuvaa itsestämme.

Tiedämme myös, että mieluisin palkinto hyvästä työstä on muutakin kuin palkkakuitti. Rahan sekoittaminen kiitollisuuteen voi tuntua jopa epämiellyttävältä. Muilta saatu kiitos on valtava motivaation lähde. Jokainen meistä voi olla motivaation lähde toisille. En tietenkään väitä, että menestystä voi saavuttaa vain olemalla positiivinen ja kiitollinen, vaan teen havainnon, että menestyvät ihmiset osoittavat paljon kiitosta ja huomiota muita kohtaan. Hymyn voima on yksi Carnegien vanhan kirjan keskeisiä lukuja.

Mielestäni viestinnän tärkeimpiä oivalluksia on, että kaikki sanat ja reaktiot maksavat yhtä paljon. Nolla euroa kappale. Silti huomaamme, että meillä kaikilla on mahdollisuus levittää rajattomasti hyvää oloa ympärillemme, mutta kaikki eivät valitse tehdä niin.

Ronald Reaganilla oli presidentin virkansa aikana sitaatti työpöydällään: “There is no limit to what a man can do, or where he can go, if he doesn’t mind who gets the credit.”

Kerro tarinasi rohkeasti

Kun viestin ympärille rakennetaan tarina, viesti saa uusia voimia. Tässä tapauksessa tarjoamme viestimme vastaanottajille mahdollisuuden liittyä osaksi heitä, kertojaa ja kaikkea muuta suurempaa tarinaa. He jotka kertovat tarinaa eteenpäin, saavat kokea olevansa osa tarinaa ja vaikuttavansa, kuinka tarina jatkuu. Vastaavasti tarina saa voimansa sen kertojilta: mitä enemmän kertojia, sitä enemmän kuulijoita, sitä vahvempi tarina.

Henkilökohtainen tarina voi kertoa noususta menestykseen, menestyksen romahduksesta, läheisen menettämisestä, halusta elää arvojensa mukaan myös vaikeissa tilanteissa. Vaikka tarinasi kuulijat eivät olisi itse kokeneet samaa, he pystyvät myötäelämään kokemustesi kanssa. Henkilökohtaista tarinaa ei myöskään voi kopioida, vain sinä olet elänyt sen läpi sellaisenaan. Moni voi silti saada voimia tarinastasi, kun se kerrotaan aidosti ja tunteikkaasti.

Uusi kirja mainitsee, että jos tarinankertoja itse hyötyy tarinansa voimasta, asia hyväksytään eikä asiaa edes ajatella. Kaikki yritykset, järjestöt, brändit, jopa aatteet elävät ja kuolevat tarinoidensa mukana. Olennaista on, että kuulijat tietävät mihin tarina perustuu. Menneisyyteen ja nykyhetkeen perustuvaa tarinaa voi arvioida faktan ja fiktion kautta, tulevaisuuden visiot perustuvat unelmiin ja tavoitteisiin. Muista, että Martin Luther Kingillä oli unelma eikä kyselytutkimusta.

Carnegien vanhassa kirjassa luku on nimeltään dramatisoikaa aatteenne – korosta niitä kohtia, jotka tekevät tarinasta kiinnostavan. Kirjoita oma tarinasi, äläkä pelkää kertoa sitä!

Syyllisten osoittelu on turhaa, anna tilaisuus pyytää anteeksi

Tunnekuohut johtavat erehdyksiin, digitaalisessa maailmassa myös pysyviin jälkiin. Mahdollisuus kasvojen säilyttämiseen ja anteeksipyyntöön on tärkeää, koska erhe voi olla koko maailman nähtävissä. Erehdysten lisäksi kohtaamme pienempiä epäonnistumisia. Saatamme olla itse tehneet kaiken oikein, toivottu lopputulos jää silti saamatta.

Jos seuraukset hoidetaan hyvin, epäonnistumisesta kasvaa arvokas oppimiskokemus. Huonosti hoidetut seuraukset voivat levitä digitaalisesti pahemmin kuin alkuperäinen virhe. Onneksi myös hyvin hoidetut ongelmatilanteet voivat saada poikkeuksellista huomiota. Oma suosikkini on tarina Alaskasta, ravintolan omistaja puolusti työntekijäänsä huonosti käyttäytyvältä asiakkaalta. Asiakkaalle tapaus tarkoitti -tunnekuohunsa lisäksi- myös pysyvää porttikieltoa tavintolaan.

Kuinka usein alaskalainen ravintola saa kirjoitukselleen 34 tuhatta tykkäystä ja 8000 jakoa? Kuinka moni ravintola ylipäätään saa yleisöltään yhtä paljon kunnianosoituksia? Dale Carnegie nostaisi hattuaan.

Yhteenveto

On helppoa huomata, että digitaalinen viestintä ei periaatteeltaan poikkea mistään muustakaan viestinnästä. Digitaalinen ympäristö ja yhteisö korostavat viestin vahvuuksia, heikkouksia, aikomuksia, tavoitteita, viestin seurannaisilmiöitä ennennäkemättömiin mittakaavoihin. Viestin julkaisijan on tiedostettava vastuunsa, tarkistettava lähteensä, käyttäydyttävä korostetun kohteliaasti, aidosti ja innostuneesti. Kilpailu yleisön huomiosta on kovaa, monet ovat epäonnistuneet surkeasti. Monet ovat onnistuneet yli kaikkien kuvitelmiensa.

Ihmisen osuus ei ole juurikaan muuttunut – pikemminkin korostunut. Tunteelle ja impulsseille on helppo antautua, kun edessämme ei ole ihminen vaan näyttö. On helppo unohtaa, että viesti on alunperin ihmisen kirjoittama. Kanava hämää, kuvittelemme kirjoittavamme näytölle, vaikka oikeasti kirjoitamme ihmisille.

Digitaalinen jälki on ikuinen. Muistijälki ei ole yhtä kestävä, mutta vaikutus voi olla. Vaikka digitaalista viestintää on helppo tutkia mitattavilla arvoilla, ihminen tulkitsee ja kokee kaikilla mahdollisilla arvoilla.