Persoonaton työpaikkailmoitus on kasvun riski

Kuva: Pixabay / Tumisu (CC0)

Yleisradio julkaisi ansiokkaan uutisen modernista työnhausta. Haastatellun LinkedIn-guru Tom Laineen mukaan persoonalla on enemmän merkitystä kuin CV:llä, verkostoilla on enemmän merkitystä kuin työkkärin ilmoituksilla, erityisosaamisella on enemmän merkitystä kuin muodollisella tittelillä. Haasteena on tehdä omasta osaamisesta näkyvää, vastuu on enemmän viestin kirjoittajalla kuin lukijalla. Oma viesti on osattava kohdentaa, oli kyseessä työhakemus tai työpaikkailmoitus.

Tulkitsen, että taipumus painottaa persoonallisuutta on hyvä asia. Maslowin tarvehierarkiaa mukaillen, tällainen työnantaja on luottavainen kykyynsä selviytyä. Uudet työntekijät voivat näin nostaa organisaation korkeammalle tasolle, kohti täyttä potentiaalia ja parempaa asemaa markkinoilla.

Viestinnän muuttaminen on yksilölle (työnhakija) helpompaa kuin organisaatiolle (työnantaja). Liian moni ilmoitus ilmaisee tarvetta selviytyä, vaikka halukkuus liittyisi korkeampiin arvoihin ja tasoihin. Tämä kirjoitus on tarkoitettu työnantajille, jotka haluavat nostaa tasoaan aiemmasta. Myös työnhakijat voivat soveltaa ideoita.

(Huomautus: älä lue kirjaimellisesti, vaan sovita ideoita tilanteesi ja käytössäsi olevien viestintäkanavien mukaan. Jos et voi laittaa kaikkea työpaikkailmoitukseen tai -hakemukseen, kerro muista asioista muissa kanavissasi tai varaudu kertomaan keskustelussa.)

 

Mitäänsanomaton ei erotu edukseen

Liian monet työpaikkailmoitukset ovat kuin sanomalehden mielipidepalsta kunnallisvaalien alla. On helpompaa valita turvallisuus tai ympäripyöreä mielipiteettömyys, kuin mahdollisuus erottua edukseen. Jokainen kannanotto minkä tahansa puolesta voidaan tulkita kannanottona mitä tahansa vastaan. Siksi lukemattomat (sic) vaalimainokset tarjoavat kaikkea kivaa kaikille ja yhtä paljon, samalla kun työnantajat tarjoavat dynaamisia näköalapaikkoja hyville tyypeille.

Voimme syyttää itseämme myös muiden rohkeuden puutteesta, kynnys somekohuille on koko ajan alempana. Julkinen mielensäpahoittaminen on saavuttanut lähes kansallisurheilun aseman. Silti parhaimmat menestyjät ovat juuri heitä, jotka toimivat johdonmukaisesti, puolustavat arvojaan eivätkä peittele ainutlaatuista persoonallisuuttaan tai kulttuuriaan.

Tarpeet ja konteksti sanelevat valtaosan työpaikkailmoituksen lopullisesta muodosta. Tahaton väärien mielikuvien levittäminen on silti yleistä. Mitä asialle voi tehdä?

 

Pyri tarkkuuteen, vältä adjektiiveja

XKCD-sarjakuvan havainto soveltuu myös työhakemuksiin ja työpaikkailmoituksiin. Hakijoilla ja ilmoittajilla on taipumus tarjota laajaa yleiskuvaa, lukijat arvostavat ja etsivät tarkkoja yksityiskohtia.

Emme voi ennustaa tulevaisuutta, paras korvike on etsiä johdonmukaisuutta historiasta. Olen jo kirjoittanut aiheesta syvällisemmin. Konkreettiset esimerkit aiemmista teoista, tapahtumista, kasvusta, vaikeuksien voittamisesta ovat hunajaa lukijalle, joka on epäilemättä nähnyt riittävästi korkealentoisia hakemuksia tai työpaikkailmoituksia. Jos et voi kertoa kaikkea hakemuksessa, kerro mistä voi hankkia lisätietoja. LinkedIn-profiilin toivoisi olevan tässä vaiheessa itsestäänselvyys.

Hakijalle hyvä vaihtoehto on julkinen työnäyte tai portfolio. Itse pidän sisällöntuotannosta, joten perustin tämän blogin sekä kirjoitan eri aiheista muissa kanavissa. (US Puheenvuoro, LinkedIn Pulse, Luova Laboratorio)

Runsas adjektiivien käyttö tuntuu hyvältä ratkaisulta, kukapa ei osaisi kuvailla itseään? Todellinen vaikutus on parhaimmillaan mitäänsanomaton ja pahimmillaan epäonnistuminen. Kirjoittajalla ja lukijalla voi olla hyvin erilaiset käsitykset, mitä adjektiivi heille tarkoittaa. Punainen tarkoittaa yhdelle kommunismia, toiselle joulupukkia, kolmannelle Coca-Colan etikettiä. He kaikki ovat oikeassa.

Rekrytoijalle hyvä tyyppi voi tarkoittaa henkilöä, jonka kanssa on ok olla eri mieltä. Hakijalle sama voi tarkoittaa henkilöä, joka antaa kaikkien kukkien kukkia eikä siksi jaksa muodostaa mielipiteitä mistään. Tai päinvastoin, ymmärrät jo mitä tarkoitan.

Paras keino kiertää riskiä on ottaa itse selvää. Työpaikkailmoituksissa on yhteystieto, josta voi kysyä lisää. Hakijan CV:ssä ja LinkedIn-profiilissa on suosituksia ja suosittelijoita. Jos kysymykset on mietitty hyvin etukäteen, ilmoitus ja hakemus saavat lihaa luiden ympärille.

 

Satunnainen otos, kehuja ja kehityskohteita

Oma työnhakuni on vielä käynnissä, olen ehtinyt nähdä monenlaisia ilmoituksia. Poimin satunnaisesti työpaikkailmoituksista sellaisia asioita, joita itse arvostan ja joihin toivoisin parannusta. Jos näitä asioita ei voi ilmaista työpaikkailmoituksessa, kerro näistä omassa kanavassasi tai viimeistään haastattelussa.

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

”Laita tulemaan CV:si ja hakemuksesi, jossa kerrot vahvuutesi myyntityössä.”
Sitaatti eräästä työpaikkailmoituksesta. Hakija on alusta asti pakotettu keskittymään olennaiseen, rekrytoija saa nipun hyviä tarinoita ja uusia ideoita.

Jos työnantaja on suurempi, tässä tapauksessa vakiintuneempi organisaatio, työnantajalla on yleensä hyvä käsitys tarpeestaan. Samalla ilmoitus on parempi ja helpommin ymmärrettävä. Otannassani voi havaita, että työnantajan koolla ja ilmoituksen selkeydellä on tunnistettava korrelaatio.

Jos työnantaja ei ole yhtä vakiintunut, eikä toimenkuva yhtä selkeä, kiinnitä vähemmän huomiota työnkuvaan ja enemmän huomiota tulevaisuuden näkymiin. Sekä yrityksen että toimialan.

Käytä työpaikkailmoituksessa ammattislangia ja lyhenteitä. Jos lukija ei ymmärrä heti, hän joutuu ottamaan itse selvää. Ilmoitus voi alusta asti karsia jyviä akanoista, kunhan ilmoituksen kokonaisuus pysyy helppolukuisen puolella.

HUONOT KÄYTÄNNÖT

Jos ilmaus ei tuo lisäarvoa ilmoitukseen, jätä mieluummin kokonaan kirjoittamatta. Muista aiempi maininta adjektiivien käytöstä: sillä mitä sanot ei ole merkitystä, merkitys on siinä miten asiat kuullaan. Jos käytät tämäntyyppisiä ilmaisuja, perustele valintasi.

”Rokkitähti.” Ian Hill on Judas Priestin basisti, perustaja ja ainoa jäljellä oleva alkuperäisjäsen. Et ehkä ole kuullut hänestä, hyvästä syystä: hän ei anna haastatteluja eikä liiku lavalla juuri ollenkaan. Vitsaillaan, että hänet naulataan paikoilleen keikan alkaessa. Ilmaisutavasta huolimatta, Judas Priestin perustaja on rocktähti. Hänellä on kaikki hyvät syyt olla vaatimaton, ura puhuu puolestaan.

Näköalapaikka on yksi ilmoitusten turhimpia kliseitä. Suomalaiset rakennukset ovat niin matalia, että näköalapaikoista on krooninen puute.

”Startup-henkinen” voi tarkoittaa (1) keskittynyt, energinen, luo jotain täysin uutta, tähtää alusta asti maailmanlaajuiseksi; (2) elää kädestä suuhun sijoittajan armosta, tuotekehityksen viedessä resurssit oma myynti ja markkinointi laiminlyöty, porukka on burnoutin partaalla. Jätä ilmaisu käyttämättä, tuo positiiviset asiat ilmi muilla tavoilla.

Kaikki sosiaalisiin taitoihin tai sosiaalisiin valmiuksiin viittaava. Koskee sekä kirjallista että kuvallista viestintää. Tilaisuus on jo menetetty, jos omaa persoonallisuuttaan pitää joutua selittelemään.

Jos some-kanavat ovat täynnä pelkkiä ryhmäkuvia, joissa kaikki ovat suu auki kuin huutamassa heimon salalausetta, introvertimpi luonne ahdistuu jo valmiiksi. Sama kääntäen: jos kuvasto ilmaisee yksikseen raatamista, ekstrovertimpi kokee jo valmiiksi puhuvansa seinille.

Kerro mieluummin, että työhön kuuluu myös ryhmätyötä sekä sidosryhmät X, Y ja Z. Jos taas etsitään uutta jäsentä olemassaolevaan tiimiin, kerro enemmän tiimistä. Kerro myös, suositko säännöllisiä työaikoja toimistolla tai vapautta työskennellä koska tai missä tahansa.

Jokainen työnhakija on hyvä tyyppi omalla tavallaan. Toki poislukien kaikki he, jotka torpedoivat hyvyytensä itse.

 

 

Yhteenveto ja vinkit

Kun listaat vaatimuksia, kerro tilanteesi mukaan joko mahdollisimman tarkasti tai minimi, josta ei neuvotella. Ensimmäisessä vaihtoehdossa ilmoitus vetää puoleensa heitä, jotka tietävät pystyvänsä menestymään tehtävässä. Jälkimmäisessä et vahingossakaan poissulje uusia ideoita ja näkökulmia.

Jos työ ja tehtävät ovat etukäteen tiedossa, kerro niistä mahdollisimman tarkasti. Helpottaa myös hakijoiden urakkaa.

Jos kyseessä on muotoaan hakeva kasvuyritys, kerro esimerkki tai pari painottaen että kyseessä on vain esimerkki. Työnantajan on hyvä miettiä, mitä tietoa, taitoa ja osaamista heillä ei vielä ole.

Pidä työpaikkailmoitus puhtaasti työpaikkailmoituksena. Jos etsit sopimussuhdetta yrittäjän tai freelancerin kanssa, ilmoitus ei koske työpaikkaa vaan alihankintasuhdetta.

Lupaa vain ne asiat, jotka pystyt pitämään. Jos olet epävarma, älä lupaa.

“People will always try to stop you doing the right thing if it is unconventional.” Warren Buffett

Menestys ei ole yksi taito, vaan eri taitojen yhdistelmä

Linna vai korttitalo? Onko taitojen yhdistelmä kestävä? Kuvat: Wikimedia Commons

Maailma on täynnä ammatteja, joissa pärjää vain olemalla paras. He jotka ovat parhaita, saavat nauttia menestyksestä – toistaiseksi. Huomenna tilanne voi olla toisenlainen, maailma voi palkita täysin erilaisesta osaamisesta. Tässä kirjoituksessa väitän, että pidempiaikainen menestys on todennäköisempää, kun yhden taidon sijaan käytössä on monien eri taitojen yhdistelmä.

Kysykää vaikkapa aikansa parhailta hevoskärryjen valmistajilta tai Symbian-koodareilta. Juuri tämän osaamisen kysyntä on heikentynyt, mutta osaamistaan kehittäneet ovat todennäköisesti löytäneet onnensa uudelleen. Pohja on valmiiksi vahva.

Dilbertin piirtäjä Scott Adams paitsi piirtää hienoja sarjakuvia, on myös oivaltava bisneskirjoittaja. Adamsin omaelämäkerta esittelee termin talent stack, ajatuksenaan että ainutlaatuinen taitojen yhdistelmä on arvokkaampi, kuin yhden taidon täydellinen hallinta. Ainutlaatuinen tarkoittaa myös arvokasta, sekä inhimillisesti että bisnesmielessä.

Eräässä puheessa kerrottu esimerkki: keskinkertainen piirtäjä + riittävän selkeä kirjoittaja + riittävän hyvä huumorintaju + keskinkertainen liikemies = sarjakuva, jota julkaistaan 2000 sanomalehdessä 65 eri maassa. Minkään yksittäisen taidon ei tarvitse olla huipputasoa, kun kaikkien taitojen yhdistelmä on ainutlaatuinen.

Oma yhdistelmäni

Ideasta innostuneena arvioin itseäni, mikä olisi oma yhdistelmäni. Hyvässä kokoelmassa taidot tukevat toisiaan, parhaat luonteenpiirteet ja asenteet voidaan laskea taidoiksi. Pohdinnan ja saamieni vinkkien perusteella kärkikymmenikköni satunnaisessa järjestyksessä.

Markkinointi ja myynti. Olen tehnyt molempia työkseni, eli joku on halunnut maksaa osaamisestani. Olen kaukana maailman tai Suomen parhaista ammattilaisista, silti riittävän hyvä pärjätäkseni.

Abstrakti, konsepti- ja järjestelmäajattelu. Pystyn hahmottamaan asioita järjestelminä, virtauksina ja vuorovaikutusten summana. Ymmärrykseni mukaan ajattelutapa ei ole se kaikkein yleisin, saati vahvimpia piirteitä. Katson olevani tässä kyvykäs.

Ilmaisutaito. Pidän itseäni parempana kirjoittajana kuin esiintyjänä, entisenä musiikkilukiolaisena myös riittävän hyvänä esiintyjänä. Vaihto-opiskeluaikanani Singaporessa olin paikallisen Toastmasters-klubin jäsen. Kaukana huipputasosta, riittävän hyvä ammattilaiseksi.

Tietämys ja tiedonhaku. Käytän paljon aikaani lukemiseen, uuden oppimiseen, “tietopankkini” kasvattamiseen. En ole niin ahkera lukija, että saisin luettua Dostojevskin tuotannon viikonlopussa, mutta olen monesti ahminut uusimmat Ilkka Remekset samana päivänä. Olen lapsesta asti osannut vaihdella silmäilevän ja syventävän lukemisen välillä, joten pidän itseäni todella hyvänä.

Politiikka, vaikuttaminen, päätöksenteko. Ensimmäinen ehdokkuuteni oli ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa 2007, jossa pääsin varajäseneksi muistaakseni 13 äänellä. Sen jälkeen olen toiminut ja edustanut kunnallisissa, maakunnallisissa, valtakunnallisissa sekä kansainvälisissä kokouksissa ja tehtävissä. Vaikka menestykseni julkisissa vaaleissa on ollut vaatimatonta, ymmärrän poliittista toimintaa ja järjestelmää keskivertokansalaista paremmin. Lasken tämän suureksi vahvuudeksi, julkisen sektorin ymmärtämisestä on harvemmin haittaa.

Kyky saavuttaa flow-tila. Tätäkin tekstiä kirjoittaessani olen täysin uppoutunut, keskittynyt, ajan- ja paikantajuni kadottanut, tyynesti tilanteesta nauttiva. Kirjoittaminen ei ole ainoa, saan tilan helposti päälle myös lukiessani tai harjoitellessani lähes mitä tahansa. Pystyn myös uppotumaan ajatuksiini, kun kävelen tai pyöräilen. Selkeä vahvuus. (Nyt tiedät, miksi en moikkaa sinua kadulla. Pahoittelen jo etukäteen.)

Elämänhallinta. Vielä pari vuotta sitten olin ylipainoinen, vuokralla asuva pitkäaikaistyötön. Nyt olen normaalipainoinen, omilla säästöilläni asumisoikeusasunnon ostanut työnhakija*. En voi väittää, että elämänhallintani olisi vieläkään huipputasoa, mutta aiempaan verrattuna huimasti kehittynyt.

Utelias. Jos kysyisit vanhemmiltani, uteliaisuus on aina ollut hallitsevin luonteenpiirre. Jos innostun jostain, innostun siitä täysillä. Ne nörttimäiset piirteet, joista saa helposti sanomista koulussa, ovat aikuisena yksi toivotuimpia ominaisuuksia.

Tunnollinen. Pidän sen, minkä lupaan. Voinee ajatella näinkin, että jos en olisi tunnollinen, minulla ei olisi kummoista kokemusta myyntityöstä ja luottamustehtävistä.

Omaperäisyys. Tässä asiassa kauneus on katsojan silmässä, mutten usko monen väittävän päinvastaista. Jos en olisi, miksi edes vaivautuisin perustamaan tai kirjoittamaan omalla nimelläni? Koska olet klikannut linkkiä ja lukenut tänne asti, olet jo kokenut pienen osan yhdistelmäni voimasta.

Joku muu minut tunteva keksii varmasti muitakin, keksin itsekin paljon pidemmän listan. Helppolukuisuuden vuoksi valitsin vain kymmenen suosikkiani.

Minkälainen sinun yhdistelmäsi on? Jatka keskustelua!

 

* Kaikki taitoni ja aikani voivat olla palveluksessasi. Tutustu LinkedIn-profiiliini ja ota yhteyttä jo tänään!

Digiajan Dale Carnegie

Digitaalinen media Dale Carnegien aikana. Kuva: Wikimedia Commons

Dale Carnegien tuotannosta on sanottu lähes kaikki, mitä voidaan sanoa. En yllättynyt mutta hämmmästyin, kuinka hyvin sanoma kestää aikaa – ystävyyden, menestyksen ja vaikutusvallan eepos on edelleen Amazonin 20 myydyimmän ja luetuimman nonfiction-teoksen listalla. Myyntitilastoa etsiessäni huomasin, että kirjasta on tehty päivitetty versio: Carnegien opit on päivitetty nykypäivään ja digitaaliseen maailmaan. Lainasin kirjan äänikirjastosta ja kuuntelin läpi.

Alkuperäinen kirja kannattaa lukea, jotta uuden kirjan sanoma aukeaa helpommin. Vaikket olisi lukenut, uusi kirja on helppoa luettavaa ja kuunneltavaa. Ota rinnalle vaikkapa Wikipedian ja HubSpotin tiivistelmät.

Uusimman version esipuheen voi lukea New York Timesin sivulta. Jos kaipaat lyhyempää tiivistelmää, lue Forbesin juttu.

Viestinnän kanavat ja muodot ovat muuttuneet, odotukset ja tarkoitus pysyvät ennallaan

Painetut lehdet ja radio olivat Carnegien ajan tärkeimmät massaviestinnän kanavat. Ensimmäiset, teknisesti alkeellisemmat televisiot olivat jo myynnissä. Ihmissuhteita hoidettiin kasvokkain ja puhelimitse, eri järjestöihin kuuluminen oli yleistä. Vaikka vanhan kirjan opit ovat ajattomia, viestintä tapahtuu aina jonkin kanavan kautta. Nykyään viestintäkanavia on huomattavasti enemmän, kuten myös formaatteja: pikaviesti, blogi, video, suora lähetys, podcast, avoimena tai rajoitetulla näkyvyydellä, jopa salattuna.

Samalla viestintä, perinteisesti ns. pehmeä taito, saa rinnalleen ns. kovien taitojen mittarit. Näyttökerrat, tykkäykset, jaot, lukuaika ja monia muita. Data voi kertoa kuinka monta ihmistä on lukenut viestin, mutta datasta ei voi suoraan päätellä viestin vaikuttavuutta. Hyvä tai huono vaikutus ei välttämättä näy siinä, mitä vastaanottaja ajattelee viestistä – eri asia, kuin välitön seuraava tapahtuma. Vaikka voisimme nähdä dataa parhaiden ystävysten riitelystä, ystävyyssuhde perustuu aivan kaikelle muulle kuin mitattaville seikoille. Siksi tällainen mittarien ja merkitysten sekoittaminen on harhaanjohtavaa, pahimmillaan vaarallista.

Digitaaliset kanavat altistavat väärinymmärryksille, koska sanatonta viestintää on vaikea välittää kirjoitetussa muodossa. Vaikka voimme ottaa kuvia, kuvata videoita, äänittää puheita, inhimillinen, samanaikainen vuorovaikutus jää vajaaksi. Tässä mielessä vaikuttavin viestintä on synkronista, kuten kasvokkain jutellessa tai videopuhelussa. Asynkroninen viestintä ei ole samanaikaista, silti toisella tavalla hyödyllistä – saamme enemmän aikaa harkita sanojamme ja viestiämme. Kirjeet ja sähkeet toimittivat tätä virkaa Carnegien aikana.

Viestintäkanavasta riippumatta, hyvä positiivinen vaikutus tehdään kuten aina ennenkin. Kohtelias käytös, kuuntele enemmän kuin puhut, ole kiinnostunut muista enemmän kuin itsestäsi – kaikki aiemman kirjan opit. Seuraavaksi muutamia uuden kirjan oppeja, jotka tuovat lisäarvoa vanhalle kirjalle.

Hillitse tunnekuohusi, ole tarkka vastauksissasi

Internetissä on helppo pöyristyä mistä tahansa, kirjoittaa ja lähettää kärkäs vastakommentti. Tämä on yksi helpoimpia tapoja vahingoittaa omia mahdollisuuksiaan voittaa ystäviä ja vaikutusvaltaa. Vielä pahempaa, kerran tunnekuohussa lähetettyä ei voi peruuttaa. Sama koskee harkitsemattomia vitsejä, itseään ei kannata altistaa väärinymmärryksille. Moni on menettänyt työpaikkansa, jopa maineensa harkitsemattoman kommentin vuoksi.

Näiden tapausten ääripäät muodostavat ristiriidan. Vapaus sanoa mitä haluaa, oikeus puolustaa itseään ja sanojaan käräjillä. Jotkut haluavat poimia rusinat pullasta, itselle täydet oikeudet muiden sanoja kohtaan, muille heikommat oikeudet omia sanoja kohtaan. Tällainen todistelu puolesta ja vastaan tekee elämästä jatkuvaa oikeudenkäyntiä. Carnegien alkuperäinen kehotus välttää kritiikkiä ja valittamista tarkoittaa, että osoittamalla toisesta negatiivista on vaikea saada vastineeksi positiivista. Pidä sanasi positiivisena ja kehuvana. Digitaalisessa ympäristössä on opittava välttämään negatiivista viestintää ja vastustamaan tunneimpulsseja.

Jokainen saa olla mitä mieltä tahansa. Mitä mielipiteitä kannattaa esitellä julkisesti, mistä mielipiteistä kannattaa jättää pysyvä jälki, on eri kysymys.

Kytke viesti yleisösi syvimpiin unelmiin

Arvot ohjaavat digitaalista viestintää aivan yhtä paljon, kuin kaikkea muutakin viestintää. Mitä paremmin viesti resonoi kuulijoiden tärkeimpien arvojen kanssa, sitä enemmän viestillä on merkitystä. Tyypillisiä esimerkkejä ovat Steve Jobsin saavutukset Applen johtajana, vihreiden arvojen yleistyminen, sekä suunnilleen jokainen menestynyt poliittinen vaalikampanja. Vanhassa kirjassa periaate on tiiviimpi, puhu toisia kiinnostavista asioista. Digitaalisessa ympäristössä on tiedostettava, että henkilökohtaisen profiilin viesti voi päätyä kenen tahansa luettavaksi. Yritysten ja yhteisöjen viestinnässä viestintä on alusta asti julkista. Hyvä viesti tai viestijä ei välttämättä ole yleisöään älykkäämpi, vaan jotain johon voi samaistua.

Kukaan ei voi hyväksyä sellaista viestiä, josta ei ole koskaan kuullut! Voimme muodostaa mielipiteen, hyväksyä tai hylätä vain ne viestit, joiden olemassaolosta olemme ylipäätään tietoisia. Usein tällainen viesti, toive, käsitys, uskomus on jo olemassa – se ei vain ole vielä kasvanut täyteen kukoistukseensa. Jokainen tyhjiö täyttyy aina jollakin.

Monet sävyltään kritisoivat viestit voivat saada nopeaa huomiota, pieniä tunneimpulsseja sieltä täältä. Kaikkein kestävimmät viestit eivät rakennu kritiikille, vaan sille, että jokin asia on puolustamisen arvoinen. Monologien pitäjä voi olla oikeassa, dialogilla saa liittolaisia. Sosiaalisen median posteilla saa näkyvyyttä – monologia. Tykkäämällä, kommentoimalla ja kommentteihin vastaamalla saa keskustelua – dialogia.

Samankaltaisuus vetää puoleensa

Carnegien aikana ystävyydet ja suhteet alkoivat tervehdyksellä. Digitaalisessa ympäristössä ensimmäinen yhteinen kontakti on tykkäys, kaveripyyntö, jako tai muu reaktio toisen tuottamaan sisältöön. Carnegien aikana ensivaikutelma ennen tapaamista saatiin yhteisten tuttujen juoruista, sanomalehdistä tai radiosta. Digitaalisessa ympäristössä on mahdotonta sanoa, missä tai koska ensivaikutelma syntyi. Saatoimme nähdä ennestään tuntemattoman henkilön kommentoivan kaverin päivitystä. Saatoimme nähdä toisen valokuvassa yhteisen tutun kanssa. Saatoimme huomata kuuluvamme samaan ryhmään. Saatoimme nähdä satunnaisen mainosbannerin rekisteröimättä sitä. Digiajassa luomme jatkuvasti suuren määrän ensivaikutelmia, olematta itse tietoisia toiminnastamme. Samalla annamme signaalin, että olen olemassa ja viestiini saa reagoida.

Voimme ottaa helposti yhteyttä suunnilleen keneen tahansa. Kaikki teemme niin. Kääntäen tämä tarkoittaa, että saamme valita seuramme ja keskustelukumppanimme melko vapaasti. Kysymys ei enää ole “ketä tunnet” vaan “keneen haluat tutustua”. Usein huomaamme seuraavamme inhimillistä taipumusta: suosimme niitä ihmisiä, joiden kanssa meillä on jotain yhteistä. Samat arvot, mielipiteet, mielenkiinnon kohteet, kirjoitustyyli – henkilö joka huomaa meissä saman, vastaa viestihimme, on ystävällinen. Samankaltaisuus vetää puoleensa kuin magneetti. Tykkäys, jako tai myönteinen kommentti on mitä parhain digitaalinen kädenpuristus.

Jokainen joka tekee näin sinulle, on osoittanut hyväksyvänsä sinut. Samoin sinä osoitat omilla klikeilläsi hyväksyntää muille. Miksi et hyödyntäisi näitä helppoja tilaisuuksia?

Yritykset voivat hyödyntää periaatetta helposti. Ilmainen näyte on parhaita keinoja herättää potentiaalisen asiakkaan kiinnostus. Jos haluat saada jotain, anna itse ensin. Digitaalisissa palveluissa tämä on jopa välttämättömyys: asiakkaalla on aina valinnanvaraa, kukaan ei halua ostaa sikaa säkissä. Jos asiakas kokee tulleensa kuulluksi ja palvelluksi, hän antaa mielellään palautetta ja ideoita. Sosiaalisessa mediassa sama tarkoittaa pyrkimystä keskusteluun yli kaiken. Älä jätä yhtään kommenttia vastaamatta tai reagoimatta!

Ilmiön kääntöpuolena on digitaalinen kupla. Taipumuksemme arvostaa samankaltaisuutta saa digitaaliset palvelut tarjoamaan enemmän sitä, mistä olemme osoittaneet pitävämme. On helppoa syyttää algoritmeja ja unohtaa, että algoritmit korostavat aiempia taipumuksiamme ja huomionosoituksiamme. Laulun sanoja mukaillen sitä saa mitä klikkaa, jokainen on vastuussa omistaan.

Osoita kunnioitusta muita kuin itseäsi kohtaan

Olemme jo lukeneet, kuinka turhaa on tavoitella voittoa väittelyssä – väittely itsessään voi sisältää välirikon siemenen. Kyyninen näkemys sosiaalisesta mediasta muistuttaa huomionkipeiden huutokilpailua, optimisti näkee tilaisuuden antaa huomiota hyville ihmisille, aikomuksille ja ajatuksille. Kun annamme kunniaa hänelle, jolle kunnia kuuluu, teemme toisen ihmisen onnelliseksi sekä vahvistamme epäitsekästä, rehellistä ja tunnollista mielikuvaa itsestämme.

Tiedämme myös, että mieluisin palkinto hyvästä työstä on muutakin kuin palkkakuitti. Rahan sekoittaminen kiitollisuuteen voi tuntua jopa epämiellyttävältä. Muilta saatu kiitos on valtava motivaation lähde. Jokainen meistä voi olla motivaation lähde toisille. En tietenkään väitä, että menestystä voi saavuttaa vain olemalla positiivinen ja kiitollinen, vaan teen havainnon, että menestyvät ihmiset osoittavat paljon kiitosta ja huomiota muita kohtaan. Hymyn voima on yksi Carnegien vanhan kirjan keskeisiä lukuja.

Mielestäni viestinnän tärkeimpiä oivalluksia on, että kaikki sanat ja reaktiot maksavat yhtä paljon. Nolla euroa kappale. Silti huomaamme, että meillä kaikilla on mahdollisuus levittää rajattomasti hyvää oloa ympärillemme, mutta kaikki eivät valitse tehdä niin.

Ronald Reaganilla oli presidentin virkansa aikana sitaatti työpöydällään: “There is no limit to what a man can do, or where he can go, if he doesn’t mind who gets the credit.”

Kerro tarinasi rohkeasti

Kun viestin ympärille rakennetaan tarina, viesti saa uusia voimia. Tässä tapauksessa tarjoamme viestimme vastaanottajille mahdollisuuden liittyä osaksi heitä, kertojaa ja kaikkea muuta suurempaa tarinaa. He jotka kertovat tarinaa eteenpäin, saavat kokea olevansa osa tarinaa ja vaikuttavansa, kuinka tarina jatkuu. Vastaavasti tarina saa voimansa sen kertojilta: mitä enemmän kertojia, sitä enemmän kuulijoita, sitä vahvempi tarina.

Henkilökohtainen tarina voi kertoa noususta menestykseen, menestyksen romahduksesta, läheisen menettämisestä, halusta elää arvojensa mukaan myös vaikeissa tilanteissa. Vaikka tarinasi kuulijat eivät olisi itse kokeneet samaa, he pystyvät myötäelämään kokemustesi kanssa. Henkilökohtaista tarinaa ei myöskään voi kopioida, vain sinä olet elänyt sen läpi sellaisenaan. Moni voi silti saada voimia tarinastasi, kun se kerrotaan aidosti ja tunteikkaasti.

Uusi kirja mainitsee, että jos tarinankertoja itse hyötyy tarinansa voimasta, asia hyväksytään eikä asiaa edes ajatella. Kaikki yritykset, järjestöt, brändit, jopa aatteet elävät ja kuolevat tarinoidensa mukana. Olennaista on, että kuulijat tietävät mihin tarina perustuu. Menneisyyteen ja nykyhetkeen perustuvaa tarinaa voi arvioida faktan ja fiktion kautta, tulevaisuuden visiot perustuvat unelmiin ja tavoitteisiin. Muista, että Martin Luther Kingillä oli unelma eikä kyselytutkimusta.

Carnegien vanhassa kirjassa luku on nimeltään dramatisoikaa aatteenne – korosta niitä kohtia, jotka tekevät tarinasta kiinnostavan. Kirjoita oma tarinasi, äläkä pelkää kertoa sitä!

Syyllisten osoittelu on turhaa, anna tilaisuus pyytää anteeksi

Tunnekuohut johtavat erehdyksiin, digitaalisessa maailmassa myös pysyviin jälkiin. Mahdollisuus kasvojen säilyttämiseen ja anteeksipyyntöön on tärkeää, koska erhe voi olla koko maailman nähtävissä. Erehdysten lisäksi kohtaamme pienempiä epäonnistumisia. Saatamme olla itse tehneet kaiken oikein, toivottu lopputulos jää silti saamatta.

Jos seuraukset hoidetaan hyvin, epäonnistumisesta kasvaa arvokas oppimiskokemus. Huonosti hoidetut seuraukset voivat levitä digitaalisesti pahemmin kuin alkuperäinen virhe. Onneksi myös hyvin hoidetut ongelmatilanteet voivat saada poikkeuksellista huomiota. Oma suosikkini on tarina Alaskasta, ravintolan omistaja puolusti työntekijäänsä huonosti käyttäytyvältä asiakkaalta. Asiakkaalle tapaus tarkoitti -tunnekuohunsa lisäksi- myös pysyvää porttikieltoa tavintolaan.

Kuinka usein alaskalainen ravintola saa kirjoitukselleen 34 tuhatta tykkäystä ja 8000 jakoa? Kuinka moni ravintola ylipäätään saa yleisöltään yhtä paljon kunnianosoituksia? Dale Carnegie nostaisi hattuaan.

Yhteenveto

On helppoa huomata, että digitaalinen viestintä ei periaatteeltaan poikkea mistään muustakaan viestinnästä. Digitaalinen ympäristö ja yhteisö korostavat viestin vahvuuksia, heikkouksia, aikomuksia, tavoitteita, viestin seurannaisilmiöitä ennennäkemättömiin mittakaavoihin. Viestin julkaisijan on tiedostettava vastuunsa, tarkistettava lähteensä, käyttäydyttävä korostetun kohteliaasti, aidosti ja innostuneesti. Kilpailu yleisön huomiosta on kovaa, monet ovat epäonnistuneet surkeasti. Monet ovat onnistuneet yli kaikkien kuvitelmiensa.

Ihmisen osuus ei ole juurikaan muuttunut – pikemminkin korostunut. Tunteelle ja impulsseille on helppo antautua, kun edessämme ei ole ihminen vaan näyttö. On helppo unohtaa, että viesti on alunperin ihmisen kirjoittama. Kanava hämää, kuvittelemme kirjoittavamme näytölle, vaikka oikeasti kirjoitamme ihmisille.

Digitaalinen jälki on ikuinen. Muistijälki ei ole yhtä kestävä, mutta vaikutus voi olla. Vaikka digitaalista viestintää on helppo tutkia mitattavilla arvoilla, ihminen tulkitsee ja kokee kaikilla mahdollisilla arvoilla.

Tekoäly on työkalu, ihminen on päättäjä

Erittäin tieteellinen esitys tekoälyn ja ihmisälyn eroavaisuuksista

Tekoäly on kerännyt kiitettävän määrän huomiota ja juttuja kotimaisessa mediassa. Noloimmasta päästä, kun eräs puoluejohtaja pohti voiko tekoälyn kanssa kommunikoida suomeksi ja ruotsiksi, on onneksi päästy eteenpäin. Äskettäin Työ- ja Elinkeinoministeriö julkaisi raportin Suomen tekoälyaika: Suomi tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi – Tavoite ja toimenpidesuositukset  täynnä laadukasta asiaa.

Samaan aikaan moni miettii, mitä riskejä tekoälyyn voi liittyä. Yleisradion artikkeli kiinnittää huomiota päätöksentekoon ja päätöksiä tekeviin algoritmeihin. Johtopäätös on, että vaikka päätöksentekoa ulkoistetaan “mustalle laatikolle”, jonka toimintaperiaate on liikesalaisuus ja siten suojeltu ulkopuoliselta maailmalta, ihmisen pitäisi sanoa viimeinen sana.

En ole talous- enkä tilastotieteilijä, mutta näinhän ihmiset tekevät jo nyt. Ovatko analyysit ja päätökset hyviä, on eri kysymys.

Aineistot ja algoritmit

On mahdollista, että tekoäly on -teknisesti- paljon helpommin hallittava “musta laatikko” kuin ihmisen aivot ja ajattelu. Algoritmia käyttävän palvelun ylläpitäjillä on suora vaikutusvalta algoritmin toimintaan, sekä mahdollisuus vaikuttaa algoritmille syötettyyn aineistoon.

Ihmisellä voi olla vaikeuksia vaikuttaa edes oman ‘algoritminsa’ toimintaan, aineiston keruusta johtopäätöksiin ja seurausten arviointiin (aistihavainnot-käyttäytyminen-analyysi). Kykyjen kehittäminen vaatii omaa aktiivisuutta, mahdollisuudet vaihtelevat suuresti elämäntilanteesta riippuen.

Ihmisen eduksi on luettava tietoisuus omasta vajavaisuudestaan, sekä monet keinot tutkia itseään (psykologia, sosiologia, filosofia, käyttäytymistieteet, neurologia yms). On helppoa kuvitella, että myös tekoälyyn liittyviä aineistoja, toimintaa ja johtopäätöksiä arvioidaan yhtä monipuolisesti. Jos ei nyt, niin varmasti joskus.

Ihmiseen ja robottiin voidaan yleistää: jos sitä toistaa, se vahvistuu. Jos sitä ei toista, se surkastuu. Ihmisen confirmation bias on vain hienostuneempi versio, kuinka tekoäly toistaa aineiston perusteella opittua.

Data kertoo nykyhetkestä ja menneisyydestä

Yksi tekoälyn suuria ja tarpeellisia kykyjä on löytää olennainen kohinasta ja tehdä ennusteita. Hyvät ennusteet perustuvat nykytilaan ja historiaan, mitä on tapahtunut tämän hetken ja valitun alkupisteen välillä.

Emme voi mitenkään tietää, mitä tulevaisuuden data tai jopa tulevaisuuden faktat ovat. Siksi, että niitä kerätäkseen pitäisi siirtyä tulevaisuuteen – emme ole vielä keksineet toimivaa kristallipalloa tai aikakonetta. Sebastian Wernicken TED-puhe on erinomainen kuvaus nykyhetken datan ja tulevaisuutta koskevien johtopäätösten eroavaisuudesta.

Eräs tuntemani data-analyytikko sanoi, että suurin osa työajasta kuluu dataa siivotessa. Analyytikot joutuvat kyselemään jatkuvasti, mikä on olennaista ja millä on merkitystä. Kasvava datamäärä ei välttämättä helpota valintahalvausta, vaan saattaa jopa pahentaa sitä. Paradoksaalisesti analytiikan kehitys kasvattaa vaatimuksia inhimillisiä kykyjämme kohtaan, aineistoon liittyvät kysymykset ovat vasta alkua.

Tunne ohjaa päätöksentekoa

Algoritmiin voi liittää tunteisiin liittyvää dataa (sentiment analysis), mutta algoritmi itse ei tunne mitään. Ihminen taas tuntee monia eri tunteita, hyviä ja huonoja. Tunteiden tarkoitus on ohjata käyttäytymistä pois vaarasta, kohti turvallisuutta ja onnistumisia.*

Ihmisen tunteet, empatia ja intuitio ovat miljoonien vuosien evoluution tulosta. Me olemme olemassa ja kehittyneet tällaisiksi, koska muut ihmiset ovat pitäneet ja suosineet tuntevia ja empaattisia kumppaneita. Tekoälyllä ei ole tällaista historiaa, joten olisi kohtuutonta vaatia koodilta vastaavia kykyjä.

Sen sijaan on kohtuullista vaatia, että koodin kirjoittajat ja vastuulliset päättäjät ottavat kaiken irti omasta inhimillisyydestään.

Työn tulevaisuudesta

The Future of Employment: How Susceptible are Jobs to Computerisation? on Oxfordin yliopistossa tehty katsaus, mitkä työt ja tehtävät ovat pienimmässä ja suurimmassa vaarassa kadota automaation ja tekoälyn kehittyessä. Suurimman uhan alla on puhelinmyyjän työ, pienin taas viriketerapeutti (recreational therapist).

Voidaan tehdä karkea johtopäätös: tulevaisuudessa tarpeellisin työ on henkilökohtaista, tarjoaa apua, ratkaisee ongelmia, hoitaa terveyttä. Tarpeettomin työ on yksipuolista tyrkytystä, vapaa-ajan häirintää, lähtökohtaisesti vastaanottajalle merkityksetöntä. Samaan aikaan pienimmän riskin päässä on useita myynti- ja markkinointityön tehtäviä ja nimikkeitä.

Vedetään taas mutkia suoriksi: tekoälystä tulee työkalu, joka vapautta enemmän aikaa, energiaa ja voimavaroja inhimilliseen kohtaamiseen. Myynti ja markkinointi ovat parhaimmillaan asiantuntevaa palvelutyötä, pahimmillaan häiriköintiä. Juha Pihkakosken mukaan tekoälystä tulee luottokumppani.

Mitä mieltä itse olet? Jatka keskustelua!

 

* Ks. esim. Daniel Goleman: Emotional Intelligence

Esitys 11.10.2017: Merkkijono on miekkaa mahtavampi – vaikuttava kirjoittaminen

Puheeni ja esitykseni tapahtumassa “Network, pitch and write like a professional Vol 3.0!” muistivarauksin. Aiheena vaikuttava kirjoittaminen sekä esimerkki blogin hakukoneoptimoinnista.

Historia: miksi kirjoitamme?

Jos unohdamme luolamaalaukset ja vastaavan symboliikan, ensimmäiset kirjoitukset olivat yksinkertaisia kirjanpitoa. Pienillä merkinnöillä ilmaistiin lukumääriä esimerkiksi saaliin koosta, sadon määrästä, karjasta sekä muista omistuksista. Maanviljelyn myötä hylkäsimme elämän metsästäjä-keräilijöinä ja valitsimme pysyvät asuinpaikat. Ihmisyhteisöjen koon kasvaessa tarvittiin uusia tapoja hallita yhteisöjä ja pitää kirjaa yhteisön omistuksista – myös veronmaksua varten.

Myöhemmin keksittiin, että eri merkinnöillä voidaan ilmaista tiettyjä äänteitä. Aakkoston synnyn myötä oli mahdollista tallentaa asioita, joita ei voinut ilmaista symboleilla tai kirjanpidollisilla merkinnöillä. Esimerkiksi lainsäädäntö oli ulkomuistin varassa, ehkä juuri tästä syystä vanhimmat lait olivat yksinkertaista silmä silmästä, hammas hampaasta -muotoa. Aakkoston nerokas seuraus oli vähentää painetta muistaa asioita ulkoa, kun pystyimme kirjoittamaan sanamme sellaisena kuin ne lausumme.

Ennen kirjapainon keksimistä kaikki kopiot tehtiin käsin. Munkit kopioivat käsin pyhiä kirjoituskokoelmia, ei ollut muuta tapaa tehdä kopioita aiemmista tallenteista. Kirjapainon myötä pystyimme sekä kopioimaan että levittämään kirjoituksia aivan uudella mittakaavalla. Tietokoneet ja nykyaikainen painotekniikka moninkertaistivat vanhan tekniikan mahdollisuudet.

Lyhyesti: me kirjoitamme, koska haluamme vähentää riippuvuutta ulkomuistista. Sen lisäksi meillä on käytössä työkalut, joilla voimme levittää haluamiamme merkityksiä massiivisella tavalla vaikka koko maailman luettavaksi.

Miten merkitys muodostetaan?

Merkitys on vahvin ajatusta ja käyttäytymistä ohjaava voima. Aivomme luovat merkityksiä samalla tavalla, kuin hyödynnämme hyperlinkkejä internetissä: voimme vapaasti yhdistää eri asioita toisiinsa, muodostaen pala kerrallaan verkostoa eri käsitteistä ja merkityksistä. Kirjoittaja saa itse luoda ne assosiaatiot, joita kirjoitus välittää eteenpäin.

Mahdollisuuteen liittyy väärinymmärryksen riski. Kun luemme kirjoitusta, näemme vain pienen osan kaikesta mahdollisesta viestinnästä. Esimerkiksi nyt kun luet tätä tekstiä, saatat kuvitella kehonkieleni ja äänenkäyttöni yleisön edessä. Lukijalle kirjoitus on eräänlainen näkymätön puhe, mielikuvitus täyttää kaikki mahdolliset aukot. Yleensä emme itse ole tietoisia, koska prosessi on niin automaattinen ja intuitiivinen.

Miksi kirjoitus epäonnistuu? Viisi omasta mielestäni tärkeintä syytä.

Kirjoituksen tarkoitus ja kohdennus epäonnistuu. Jos kirjoittaja ei ole varma, mitä tarkoitusta ja merkitystä haluaa edistää, lukija ei voi ymmärtää asiaa oikein.

Julkaisukanavaa käytetään väärin. Painetussa kirjoituksessa ei voi käyttää linkkejä tai kuvia netin tavoin. Kun kirjoitusta jaetaan sosiaalisessa mediassa, ko. palvelun algoritmi suosii tai hylkii erilaisia viestejä.

Epäselvä konteksti. Kirjoittaja unohtaa keskittyä asiaan, harhailee liikaa, ei etene loogisessa järjestyksessä. Lukijalla on liikaa mahdollisuuksia ymmärtää viesti väärin.

“Curse of knowledge”, tietoisuuden kirous. Jokainen kirjoittaja on kirjoituksensa paras asiantuntija. Lukijoilla on eri näkemyksiä ja erilainen tieto käytettävissään. Kirjoittajan ei tietenkään tarvitse avata yleisiä käsitteitä (esim. DNA), mutta kirjoittajan täytyy välttää omaa ammattislangia ja konsulttijargonia aina kun mahdollista.

Kirjoituksen tyylilaji ei tue tarkoitusta ja kontekstia. Kirjoitettu satiiri on helppo ymmärtää väärin, koska kehonkieli ja äänensävy puuttuvat. Jos kirjoittaja haluaa esitellä vision paremmasta tulevaisuudesta, asiaa ei voi arvioida faktalla ja datalla. Näillä voi perustella vain nykyhetkeä ja menneisyyttä. Vastaavasti tämän päivän tilannekatsausta ei voi perustella “unelmahötöllä”. Lukija ei välttämättä erota toisistaan fiktiota ja epärealistista tulevaisuudenkuvaa, mutta kirjoittajan on ymmärrettävä eroavaisuus.

Martin Luther King tiesi hyvin, miksi kannattaa puhua unelmista

Miksi kirjoitus onnistuu? Viisi omasta mielestäni tärkeintä syytä.

Kirjoitus käyttää tunnistettavaa tarinaa tai hahmoa. Tarina on kielen huumetta. Jos pystyt käyttämään tunnistettavaa taustatarinaa, kirjoituksesi on lukijalle merkityksellinen. Joitakin hahmoja mm. tuhkimotarina (ryysyistä rikkauksiin), Ikaros (polttaa siipensä lennettyään liian lähelle aurinkoa), alikersantti Rokka (yksilön kapina järjestelmää vastaan). Esimerkiksi startup-yrittäjä voi käyttää kaikkia kolmea: autotallissa aloitettu firma kasvaa menestykseen, kilpailijoiden ylimielisyys kääntyy heidän tappiokseen, sinnikkään perustajan kyky ratkaista ongelmia muuttaa koko maailmaa.

Kirjoitus on sisäisesti ehjä ja loogisesti etenevä. Kirjoittaja kuljettaa lukijan alusta loppuun, haluamansa reitin kautta, ilman keskeytyksiä. Vältä esim. muotoja “edellinen – jälkimmäinen”, nämä pakottavat lukijan katsomaan taaksepäin. Samalla matka keskeytyy. Tee lukijan matka helpoksi!

Mieleenpainuva merkitys. Kirjoittaja on nähnyt vaivaa muodostaessaan ne assosiaatiot, jotka lukijan halutaan muistavan. Viimeisen pisteen jälkeen on oltava joku ajatus. Usein tällainen lopetus on CTA, call-to-action, kehotus toimintaan.

Tiivis ja helppolukuinen. Yhdysvalloissa Flesch-Kincaidin testi arvioi kirjoituksen vaikeusastetta ja ymmärrettävyyttä. Täydet sata pistettä saanut kirjoitus on helppolukuinen, oletuksena 11-vuotiaan koululaisen ymmärrys ja lukutaito. Toinen ääripää, 0-30 pistettä tarkoittaa vaikealukuista tekstiä, yleensä tiettyä ammattislangia tai vaatii korkeakoulutetun sanavarastoa.

Kirjoitus kunnioittaa formaattia ja algoritmia. Underhood -analytiikkapalvelun suositus Facebook-postaukselle on kuva ja 50-500 merkkiä tekstiä. Myös sosiaalinen media suosii pitkää formaattia (Twitter poislukien).

Kuvankaappaus 16.10.2017 incognito-tilassa.

Esimerkki: blogin hakukoneoptimointi (SEO)

SEO on lyhenne sanoista Search Engine Optimization. Kyseessä on tekniikka, jolla kirjoitus tehdään hakukoneelle helposti löydettäväksi. Käytän esimerkkinä aiemmassa työpaikassani kirjoittamaani blogia Google Tango for Real Estate – The Future of Property Marketing, joka oli kirjoitushetkellä Googlen ykkössijalla. Käyn lyhyesti läpi blogin onnistumisen syyt.

Ymmärrä Googlen logiikka. Googlen perustajat olivat Stanfordin yliopiston jatko-opiskelijoita. Väitöskirjaa kirjoittaessaan he miettivät keinoa järjestää lähdemateriaalina käytetyt artikkelit. Johtopäätös: mitä useammin muut artikkelit viittaavat tiettyyn artikkeliin, sitä vahvempi ja tärkeämpi artikkeli on kyseessä. Periaate on edelleen sama – informaation ja viittausten määrällä ja laadulla on merkitystä. Tässä tapauksessa kirjoituksen pituus sekä linkkien käyttö.

Tutki muita hakuja ja avainsanoja, tee näistä otsikoita. Googlen Keyword Planner -työkalulla voi tutkia, mitä muut käyttäjät ovat hakeneet. Tee hakuja ja kirjaa ylös tärkeimpiä hakusanoja, joita voit käyttää kirjoituksessasi. Tärkein avainsana pitää sijoittaa pääotsikkoon ja ensimmäiseen kappaleeseen, muita voi käyttää väliotsikkoina <h2> -tunnisteella.

Tiivistä blogin asiat infografiikaksi. Teksti vaatii keskittymistä, grafiikka kertoo ydinasiat nopeammin. Voit tehdä myös toisinpäin: tee ensin infografiikka, jaa somessa. Jos huomaat yleisösi pitävän kuvasta, grafiikka kannattaa kirjoittaa kokonaiseksi blogiksi.

Pitkä teksti > lyhyt teksti. Kysymykseen ei ole yhtä ainoaa menestysreseptiä, yleisellä tasolla Google suosii pitkää tekstiä. Toki on mahdollista kirjoittaa lyhyesti, jos osaa kirjoittaa tiiviisti (Seth Godin, Timo Soini). Eri tutkimusten perusteella voi miettiä porrastusta: 300 sanaa – 500 sanaa – 900 sanaa – 1500 sanaa – 2000 sanaa. (Tässä blogissa on 1031 sanaa.)

Kirjoittajan on muistettava oma ajankäyttönsä, pitkä kirjoitus vaatii paljon enemmän aikaa ja työskentelyä. Kirjoittajan on tehtävä valinta, mikä sanamäärä riittää ja pystyttävä pitämään kirjoitus tiiviinä. (Lähteitä: Buffer blog, Yoast, SnapAgency, Neil Patel)

Kaikesta huolimatta lukija päättää, onko kirjoitus hyvä! Itse käytän noin 95% ajasta kirjoitukseen, tutkimustyöhön, oikolukuun ja grafiikkaan, vain 5% muotoiluun ja korostuksiin. Ensimmäinen versio on aina umpisurkea, usein vasta viides versio alkaa olla lähellä julkaisukuntoa.

Yhteenveto

Hyvä kirjoitus tarjoaa merkityksen lisäksi tunnetta, järkeä, tietoa tai hyötyä. Mitä useampaa, sitä parempi.

Käytä oikolukuun ja hiomiseen niin paljon aikaa, kuin tarve vaatii. Lukija ajattelee, että kirjoittajalla on kaikki mahdollinen aika käytössään. Jos julkaisun jälkeen jää virheitä, eikä virheitä korjata nopeasti, lukija voi pitää kirjoittajaa huolimattomana. Jopa typeränä.

“It’s not what you say, it’s what people hear.” Frank Luntz on yhdysvaltalainen politiikan konsultti, tunnetuin teoksensa Words That Work kannattaa lukea.

Jos haluat kysyä lisää, ota yhteyttä tuomas@vaikutusvalta.fi tai jätä kommentti alle!

Smartin malli ihmisen potentiaalin arvioinnista: tapaukset pääomasijoitus ja työhaastattelu

Ihmisen potentiaali Smartin mallin mukaan

Haastattelijan mindmap, oli kyseessä työhaastattelu tai muu päätös

Kun työnantaja haastattelee työntekijää, tai pääomasijoittaja etsii uutta sijoituskohdetta, molemmissa valinnoissa on paljon samaa. Työnantaja palkkaa sekä ammattitaidon että ihmisen, sijoittaja ostaa yritystä sekä paikan pöydästä yrittäjien kanssa. Työhaastattelu tai sijoituspäätös tehdään tulevaisuutta ajatellen, mutta päätökset perustuvat konkreettisesti historiaan ja mielikuviin tulevaisuudesta. Ihmisen potentiaalin arviointi on yksi tämän maailman tärkeimpiä, mutta myös vaikeimmin arvioitavia päätöksiä.

Tutustuin Geoffrey Smartin v.1998 väitöskirjaan ”Management Assessment Methods in Venture Capital: Toward a Theory of Human Capital Valuation.” On totta, että liiketoimintaympäristö ja pääomasijoittaminen -etenkin teknologiassa- ovat muuttuneet valtavasti 19 vuodessa. Ihmisen päätöksentekokyvyn ‘tuotekehitys’ on hitaampaa.

Vaikka edellä tutkitaan pääomasijoittajia, logiikassa on paljon hyvää myös muita vastaavia päätöksiä varten. Koska termi human capital valuation on vaikea kääntää suomeksi, puhun potentiaalin arvioinnista.

Stereotyyppisessä uudessa startupissa on vain perustaja(t), liikeidea, ehkä myös alkeellinen demo. Vähän pidemmälle edenneet startupit, joita sanottakoon tässä kokeneiksi yrityksiksi, voivat myös etsiä uusia sijoittajia. Näitä kahta ei kannata sekoittaa toisiinsa, molempia on hyvä arvostella eri kriteereillä. Tilanne on vastaava, kuin nuori etsii ensimmäistä työtään ja kokeneempi seuraavaa työtään.

Päätös tehdä sijoitus tai palkata voi olla onnistunut päätös, ihan yhtä lailla kuin päätös olla sijoittamatta tai palkkaamatta. Seuraavat tulokset kuvaavat potentiaalin arvioinnin paikkaansapitävyyttä, riippumatta kumpi päätös lopulta tehtiin. Puhun selkeyden vuoksi haastattelijoista, sekä uusista ja kokeneista hakijoista.

Miten haastattelija toimii

Smart kuvailee haastettelijan toimintatapoja eri sterotyyppien kautta. Lentokapteeni, korostetun analyyttinen, itsekriittinen, monimutkaisuuden hyväksyvä haastattelija onnistui parhaiten. Soluttautuja, haastattelija joka viettää aikaa ‘kentällä’ mahdollisen kumppaninsa kanssa ennen päätöstä, onnistuu toiseksi parhaiten.

Kosija, haastattelija joka kuuntelee vain omaa sydäntään, onnistui arvioissaan kaikista huonoimmin. Muita epäonnistujia ovat kuulusteleva syyttäjä, itseluottamuksestaan päihtynyt taidekriitikko ja epäolennaista tietoa itseensä imevä pesusieni.

Viesti on selkeä: hyvä haastattelija etsii todisteita, huono rakastuu itse keksimiinsä ajatuksiin.

Miten uutta hakijaa arvioidaan

Haastattelija pyrkii arvioimaan etenkin teknistä osaamista, ymmärrystä toimialasta, johtajuutta, myynti- ja markkinointitaitoja sekä strategista ajattelua. Yrityksillä nämä ovat selkeämpiä termejä, uudella työnhakijalla voinee puhua kyvystä johtaa itseään.

Suurimmat epäonnistumiset, arvion sokeat pisteet ovat puutteet johtajuudessa, yhteistyökyvyssä, myynti- ja markkinointitaidoissa, teknisessä osaamisessa ja tiimin rakennuksessa.

Uuden hakijan kohdalla tilanne on ymmärrettävä: jos ei ole historiaa, vaan pelkkiä suunnitelmia ja aikomuksia, johdonmukaisuutta on vaikea etsiä. Ehkä juuri siksi samat asiat ovat molempien listojen kärjessä.

Miten kokenutta hakijaa arvioidaan

Haastattelijat pyrkivät arvioimaan etenkin myynti- ja markkinointitaitoja, johtajuutta, teknistä osaamista, yhteistyökykyä ja ymmärrystä toimialasta. Oletetaan, että kokeneempi yritys tai työnhakija on jo kerännyt todisteita potentiaalistaan.

Suurimmat epäonnistumiset, arvion sokeat pisteet ovat puutteet työetiikassa, johtajuudessa, talousosaamisessa, rehellisyydessä ja päätöksentekokyvyssä.

Punainen lanka näyttää olevan kyky kasvattaa yrityksen liiketoimintaa. Itse tulkitsen, että jos haastateltava on kaunistellut nykytilaa, eikä haastattelija ole onnistunut arviossaan, sokeat pisteet vaikuttavat loogisilta. On myös mahdollista, että aiempi talouskehitys perustuu vain osin haastateltavaan itseensä. Markkinatilanne voi toimia kuin vuorovesi, joka nostaa tai laskee kaikkia veneitä.

Mitä konkreettisempi haastattelu, sitä tarkempi ennuste

Jos hakija on vasta uransa alussa, persoonallisuuden arviointi korostuu. Haastattelun on hyvä olla etukäteen suunniteltu, täynnä konkreettisia kysymyksiä. Haastattelija haluaa etsiä johdonmukaisuutta, koska muuta todisteen kaltaista ei ehkä ole saatavilla. Jos hakija on yritys, johdonmukaisuutta kannattaa etsiä myös liiketoimintasuunnitelmasta, sekä sen perusteista ja arvioista.

Jos hakija on kokeneempi, haastattelu on yhtä tärkeä, mutta väitöskirjan mukaan työnäyte voi jopa heikentää arvion tarkkuutta. Sen sijaan haasteltavan kannattaa kerätä referenssejä, joista haastattelija voi etsiä johdonmukaisuutta.

Yhteenveto

Hyvä haastattelija etsii todisteita. Kuten hyvä tutkija, myös haastattelijan kannattaa etsiä myös päinvastaisia todisteita. Jos haastattelija tekee päätöksensä väärin perustein, ei kannata ihmetellä, jos haastateltava ei onnistu työssään tai liiketoiminnassaan.

Haastateltavan suurin virhe on kaunistella historiaansa ja myötäillä liikaa. On varmasti totta, että taloudellisesti heikommassa asemassa oleva haluaa onnistua kaikin keinoin. Haastateltavan on tiedettävä, että ainoa epäonnistumista pahempi on menettää luottamus. Kokeneen haastateltavan maineriski voi olla jopa suurempi: pidemmässä historiassa on todennäköisemmin myös negatiivisia näkemyksiä. Kokenut saattaa myös tietää paremmin, mistä naruista kannattaa vetää.

Kaiken aiemmin mainitun lisäksi, työelämässä on otettava huomioon myös verkostojen ja organisaatioiden kulttuurien vaikutus. Nämä ansaitsisivat omat bloginsa, joten päätän tähän.

Koko väitöskirja: http://ghsmart.com/wp-content/uploads/2014/10/methods_in_venture_capital.pdf

Väitöskirjan tiivistelmä: https://www.bigspeak.com/wp-content/uploads/2014/07/Geoff-Smart_Horizontal-Human-Capita-Valuation.pdf

Mikko Laakso: Sosiaalinen media vaalikampanjoinnissa – Kuinka voittaa vaalit somessa?

 

(c) Mikko Laakso, 2017. Taitto ja ulkoasu Lea-Maija Laitinen.

Mikko Laakso on espoolainen poliittisen viestinnän asiantuntija, KTM sekä kaupunginvaltuutettu (kok.). Laakson esikoisteos Sosiaalinen media vaalikampanjoinnissa – Kuinka voittaa vaalit somessa? on tiivis, selkeä modernin vaalikampanjan anatomia.

Jo esipuhe kertoo, miksi ohjeet kannattaa ottaa vakavasti. V.2017 kuntavaaleissa Laakso toimi oman kampanjansa lisäksi avustajana 16 muulle ehdokkaalle. Heistä jopa 13 pääsi oman kuntansa valtuustoon tai varasijalle. Laakso ennustaa, että tulevaisuuden vaalikampanjat ovat yhä enemmän digitaalisia, perustuvat sosiaaliseen mediaan, ”massakustomoituja” sekä tunnelatautuneita.

(Huom. Tunnen Mikon henkilökohtaisesti, kirjoitukseen ei liity kaupallista yhteistyötä. Haluan vain auttaa kaveria.) 

 

Ehdokkaiden yleisimmät virheet ja kuinka välttää ne

Moni hyväkin ehdokas epäonnistuu, koska valmistautuminen ja suunnittelu epäonnistuvat. Kirjan mukaan tämä on yleistä etenkin kuntavaaleissa. On virhe kuvitella, että kampanja ratkaisee kaiken. Laakso tarkoittaa, että kampanja ei tietenkään saa epäonnistua, vaan kampanja on ajateltava vain osana ehdokkuutta. Ehdokkaan täytyy tehdä itseään tunnetuksi jo ennen kampanjaansa, sekä ajatella pitkällä aikavälillä. Kampanja on pikajuoksua, ehdokkuus on maraton.

Lähes yhtä yleinen virhe on luulla, että asiaosaaminen riittää. Tämä on totta samalla tavalla, kuin edellä – asiaosaaminen ei saa epäonnistua. Ehdokkaan on luotava asiaosaamisensa pohjalta innostunut, positiivinen näkemys, josta ehdokas itse näyttää esimerkkiä. Positiivinen viesti rakentaa pitkäjänteisyyttä aivan eri tavalla, kuin lyhytnäköinen valitus kaiken kurjuudesta. Jälkimmäinen strategia voi saada enemmän nopeaa huomiota, mutta toistettuna jättää vain vähän samaistuttavaa.

Ehdokkaan on uskallettava esittää mielipiteensä, ja seisoa niiden takana. Kun ehdokas valitsee kampanjansa teemat, hän valitsee samalla potentiaaliset kannattajansa. Laakson kuntavaalikampanjan pääviesti oli tulosvastuu takaisin politiikkaan, osoittaen mielipiteensä mm. kotikuntansa pitkittyneistä ja epäonnistuneista rakennushankkeista. Kampanjan pääkohderyhmänä oli “24-40 vuotiaat veronmaksajat, jotka tykkäävät sekä Slushista että Sauli Niinistöstä.”

Huonoin mahdollinen kampanjateema on esimerkiksi olla ehdolla ”paremman arjen puolesta, koska on vaikea mieltää, että kukaan olisi ehdolla huonomman arjen puolesta.” Jos ehdokas ei uskalla valita mielipidettään, äänestäjät eivät tiedä, mitä hän todellisuudessa kannattaa tai vastustaa. Ehdokas, joka ei osaa tehdä tällaisia päätöksiä, koetaan huonoksi tekemään muitakaan päätöksiä.

Kirjan parhaat puolet

Jokaisen luvun lopussa on tarkistuslistat, mitkä toimenpiteet on tehtävä valmiiksi.

Kirja sisältää paljon käytännön esimerkkejä, kuinka Laakso teki itse vastaavat asiat kuntavaalikampanjassaan.

Eri toimenpiteiden tarkoitus, ajoitus, kanavat ja menetelmät kerrotaan selkeästi ja helppolukuisesti.

Selkeä ja helposti lähestyttävä myös graafisen ulkoasunta puolesta.

Kehityskohteet

Kirjaa voi olla vaikea ymmärtää, jos ei ole ollut itse ehdokkaana, tai kuulunut ehdokkaan kampanjatiimiin. Muutama hieman syvällisempi taustoitus, esimerkiksi erilaisia äänestäjien arvomaailmoista ja päätöksenteon perusteista, tekisi kirjan helpommaksi myös vasta-alkajille.

Kirjassa viitataan useasti eri tutkimuksiin, mutta kirjassa ei ole lähdeluetteloa.

Eri some-kanavista Twitter jää liian vähälle huomiolle. Palvelu, joka tuli tunnetuksi Suomessa Alexander Stubbin kautta, ja vaikutti merkittävästi Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, soisi olevan suuremmassa roolissa.

Kenelle suosittelen?

Markkinoinnin ammattilaisille, toimittajille, poliittisille ehdokkaille sekä heidän kampanjatiimeilleen.

Kirjoittajan kotisivut: https://mikkolaakso.com/

Salesvation IV: neljä puheenvuoroa myynnistä, kakkossija myyntikilpailussa

Tuomas Aarni ja Olli Keskinen, Salesvation IV, Oulussa 8.9.2017

Osallistuin Salesvation -myyntiseminaariin perjantaina 8. syyskuuta. Järjestyksessään neljäs tapahtuma oli loistavasti järjestetty tapahtuma, jossa parhaatkin ammattilaiset oppivat paljon uutta. Miksipä ei oppisi, koska myyntityössä kukaan ei ole koskaan valmis?

Samuli Välimäki

Päivän aloitti Samuli Välimäki, aiheenaan muistitekniikat. Muistipalatsi, memory palace on antiikin aikana kehittynyt muistitekniikka, jossa hyödynnetään visualisointia, tarinaa ja assosiaatioita. Välimäki esitteli lavalla oman versionsa, kuinka Dale Carnegien kirja How to Win Friends and Influence People (Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa) muistetaan ulkoa. Kirjan sisällysluettelo visualisoitiin usean erikoisen, jopa häiritsevän mielikuvan kautta. Mitä oudompi mielikuva, sitä paremmin sen muistaa.

Muistipalatsi -tekniikkaan voi tutustua katsomalla Joshua Foerin TED-puheen, tai katsomalla BBC:n Sherlock -sarjaa.

Tuija Rummukainen

Päivän toinen puhuja, Tuija Rummukainen kertoi huippumyyjän ominaisuuksista. Rummukainen on tutkinut satoja suomalaisia huippumyyjiä, ja löytänyt kahdeksan eri aihealuetta, joissa onnistuessaan huippumyyjä erottuu edukseen keskinkertaisuuksista. Todellinen huippumyyjä ei suostu kiinteään kuukausipalkkaan, muutenhan hän rajoittaisi omia tulojaan!

Kahta ominaisuutta korostettiin ylitse muiden: asenne ja kaupan pyytäminen. Huippumyyjä on ylpeä ammatistaan, tuotteestaan ja valitsemastaan elämäntavasta. Huippumyyjä toipuu takaiskuista nopeammin, ja ottaa nämä tilanteet mahdollisuutena oppia. Lisäksi, huippumyyjä pyytää kauppaa rohkeasti. Tottakai, on vaikeaa tehdä kauppoja, jos ei pyydä kauppoja, tai kuuntele kun asiakas pyytää kauppoja! On sinänsä inhimillistä varoa epäonnistumisia – juju on siinä, että jokainen mahdollisuus onnistua otetaan tosissaan.

Rummukainen näytti itse vaikuttavaa esimerkkiä, kaikella energiallaan ja kokemuksen tuomalla varmuudella. Tästä oppia!

Taneli Tikka

Kolmas puhuja, Taneli Tikka kertoi myyjän työn ja työympäristön muutoksesta. Myyjät voivat huokaista helpotuksesta: tekoäly ei vie myyjien työpaikkoja. Sen sijaan, tekoälyn avulla myyjä saa käyttöönsä uskomattoman määrän työkaluja, joilla voi helpottaa työntekoa. Jokaisen ammattilaisen, alasta riippumatta pitäisi olla tottunut ajatukseen, että Internetissä kaikki on vain klikin päässä. Se joka kokee tämän uhkana, ei selviä muutoksesta – se joka ottaa mahdollisuutena, voi saavuttaa paljon.

Mikä parasta, teknologian hinta tulee aina alaspäin. Yhä suurempi joukko ihmisiä voi ottaa käyttöönsä yhä parempia työkaluja. Kaikki vapautuvat resurssit pitää käyttää empatiaan, palveluun, vuorovaikutukseen – kaikkeen siihen, mikä tekee meistä ihmisiä. Teknologia tarjoaa työkaluja, joilla tätä kaikkea voidaan parantaa ja skaalata. Myyjä voi käyttää enemmän aikaa varsinaiseen myyntityöhön, markkinointi voi tutkia paremmin mistä onnistuminen syntyy (tai ei synny).

Olli Keskinen

Viimeinen puhuja, Olli Keskinen esiintyi niin hyvin, kuin Kummelin perustajalta voi odottaa. Jos yrittäisin kuvailla puhetta, onnistuisin yhtä hyvin, kuin yrittäisin kertoa tekemiään sketsejä. Siksi en edes yritä. Pari sitaattia kertokoot paremmin.

“Heikki Silvennoinen keksi työnteon metodin: mee töihin, tee työt, mee kotio!”

“Kummeli alku oli, että tehtiin kauheella pokalla huonoja sketsejä hirveeseen hintaan!”

“Jos mietitte, että teidän tuotteen pitäisi olla erityisen hyvä, niin Kummeli antaa hiukan erilaisen näkökulman.”

“Kanna vastuu! Älä levittele käsiä tai kohauttele hartioita!”

Puhe oli todella onnistunut ja hauska motivaatiopuhe, joita myyjä kaipaa. Myyjän työhön kuuluu lähes poikkeuksetta enemmän kieltäytymisiä, kuin tehtyjä kauppoja. Siksi motivaatiopuhe joltakin, joka on vetänyt rääkin läpi ja onnistunut isosti, on arvokasta kuultavaa.

Toinen sija myyntipuhe -kilpailussa

Olen valitettavasti itse tilanteessa, että etsin seuraavaa työpaikkaa. Markkinointitoimisto Kuulu järjesti kilpailun myyjille, osallistuin ja tulin toiseksi. Olen erittäin kiitollinen yli sadasta tykkäyksestä ja kahdesta tuhannesta näyttökerrasta!

Olkoon tässä myös näyttöä, että päivän asiat on sisäistetty: mahdollisuuksia on kaikkialla, pitää olla pokkaa ja olla itse aktiivinen. Katso näytteeni alta!

 

Mitä olisin halunnut tietää fuksina? Opiskeluvinkkejä myös aikuisille

Oma opiskeluaikani kesti v. 2005-11. Sain ensimmäisen paikkani Oulun ammattikorkeakouluun tietojenkäsittelypuolelle, otettuani pääsykoevapaata armeijasta. Silloinen AMK kouluna ei ollut minun juttuni, mutta pääaine kiinnosti. Vaihdoin seuraavaksi syksyksi Oulun yliopistoon tietojenkäsittelytieteiden pääaineeseen, josta myös valmistuin. Jaan tässä kirjoituksessa opiskeluvinkkejä ja muita ohjeita, joita en tiennyt vielä opiskeluaikana, mutta jälkiviisaus on korjannut.

Lue kirjoitus kevyenä kiikkutuolitarinana, jonka jokainen väliotsikko on -omaan kokemukseeni perustuen- hyvä periaate ja totuuden siemen.

Suhtaudu aivoihisi kuin lihaksiin.

Toistojen määrä on kehityksen kannalta tärkeämpää, kuin kuormituksen määrä. Aluksi on tehtävä yksinkertaisia toistoja, ja vasta sitten kasvatettava kuormitusta. Jos et tee toistoja, lihas surkastuu. Etsi keinoja pitää itsesi aktiivisena, jotta voit tehdä toistoja, jaksaaksesi tehdä lisää toistoja. Vahvistat vain niitä toistoja jotka valitset tehdä, ja heikennät niitä joita et tee.

Ensin käydään läpi perusasiat, ja yksinkertaisemman päälle rakennetaan monimutkaisempia asioita. Aivan kuten olet lapsena oppinut ensin kirjoittamaan kirjaimet, jotta voisit kirjoittaa sanoja, jotta voisit kirjoittaa lauseita, jotta voisit välittää viestejä ja merkityksiä.

Aika on maailman tasa-arvoisin asia.

Jokaisella on 24 tuntia vuorokaudessa. Aika on ainoita asioita, joka on jokaiselle täysin sama. Sinun tuntisi ja minun tuntini sisältävät molemmat 60 minuuttia. Opettele käyttämään kalenteria, ja varaamaan aikaa eri asioille. Opettele myös käyttämään aikaa tehokkaasti.

Deadlinen paine on sekä ystäväsi että vihollisesi. Ystävä siksi, että takarajan lähestyessä olet pakotettu keskittymään olennaiseen ja suorittamaan loppuun asti. Vihollinen siksi, että toistuva takarajalla taiteilu on stressaavaa, ja pitkittyvä stressi voi johtaa paljon suurempiin ongelmiin.

Kiinnitä huomiota, miten opiskelet, ja mitä saat sillä aikaan. Korjaa tottumuksiasi tarvittaessa.

Peruskoulusta ja lukiosta voi selvitä pelkällä lahjakkudella ja hyvällä muistilla. Pääsykokeeseen lukiessasi olet toivottavasti miettinyt, mikä on sinulle paras tapa oppia asioita. Kuitenkin monivuotista tutkintoa suorittaessasi sekä vaativuustaso ja sen ylläpito vaativat aivan erilaisia tekniikoita, kuin olet tähän asti tottunut käyttämään.

Tiedän tästä jotain. Ensimmäisenä kahtena opiskeluvuonna olin saanut yhteensä 93 opintopistettä. Toisen ja kolmannen vuoden välisenä kesänä kävin verkkokurssin ”akateemiset opiskelutaidot”. Seuraavan vuoden aikana saavutin noin 90 opintopistettä, pelkästään sillä että tarkistin omia työskentelytapojani.

Eräiden teorioiden mukaan näköaisti on ihmisen dominoiva aisti, eli käsitteiden visualisointi voi olla hyödyksi. Aktiivinen ajatustenvaihto on parempaa kuin passiivinen ajatusten vastaanottaminen, koska jälkimmäisessä olet vastaanottaja ja edellisessä olet itse tiedonkäsittelijä. Tulet todennäköisesti muistamaan paremmin sen, mitä olet itse sanonut, kirjoittanut ja tehnyt, kuin sen, mitä olet vain lukenut tai kuullut jostakin. Älä ole vastaanotin, ole käsittelijä ja keskustelija.

”Ne asiat mistä on hyötyä opiskelulle, tapahtuvat luennoilla ja harkkaryhmissä. Ne asiat mistä on hyötyä työ- ja yksityiselämälle, tapahtuvat kaikkialla muualla.”

Olisinpa kuullut lauseen jo opiskeluaikana.

Hyödynnä koko kampusta. Ainakin Oulussa on useita eri tiedekuntia ja pääaineita saman katon alla, mahdollisuudet tutustua ihmisiin ovat hyvät ja kynnykset matalalla. Yliopistoissa on vakiintunut järjestökenttä, sekä pääainekohtaisesti että eri kiinnostusten kohteiden mukaan. Käy myös toisten opiskelijaporukoiden tapahtumissa, niin et klikkiydy pelkästään omaan porukkaasi.

Paljon kavereita tarkoittaa parempia mahdollisuuksia saada lisää kavereita, ja lisää kavereita tarkoittaa… ei meitä ole tehty olemaan yksin. Tämä on täysin itsestä kiinni ja yksi niitä asioita, joita voisin kuvitella katuvani jos olisi jäänyt tekemättä.

Jos verkostoituminen on sinulle kirosana, älä sen vuoksi jätä ymmärtämättä, mitä käsite tarkoittaa. Vaikkapa työnhaussa on eduksi, jos kaverisi työskentelee rekrytoivassa firmassa, ja voit kysyä häneltä tarkempia tietoja. Tai kaverisi on ehdokkaana vaaleissa, sinulla on ongelmia byrokratian kanssa, hän osaa neuvoa seuraavat askeleet.

Vaikka et itse tunne kaikkia ihmisiä tai tiedä kaikkia asioita, on tärkeää tietää, ketkä tuntevat tai ketkä tietävät – tutustu heihin. Käy jokaisessa tapahtumassa tai exculla kerran, ja hyvissä useamman kerran. Äläkä unohda vuosijuhlia!

Pyydä palautetta.

Liian usein kurssi päättyy, kun tentin/lopputyön arvosana on kirjattu opintorekisteriin. Saatat nähdä vain arvosanan sellaisenaan. Jos kurssin vetäjä ei itse pidä tilaisuutta, jossa käydään tentin kysymykset ja harkkatöiden arvostelut läpi, ota aloite käsiisi ja kysy itse. Vaikka saisit täyden vitosen, näet vain että olet saanut vitosen. Et tiedä, miksi ja mistä sen sait.

Jos väität muistavasi vielä tenttivastauksesi, älä valehtele itsellesi – aivosi poistavat jatkuvasti vanhoja asioita uuden tieltä. Arvostelija on sinua perehtyneempi ja asiantuntevampi, ja hänen työnsä on käyttää osaamistaan sinun hyväksesi. Käytä mahdollisuuttasi kysyä.

Itse sain hylätyn tentistä, johon luin ahkerasti. Olin tyrmistynyt. Lähetin professorille mailia, jossa kysyin perusteita tulokselle. Professorin paluukirje alkoi sanoilla ”Tuomas hyvä, sinulla on oikeat vastaukset, mutta vääriin kysymyksiin.” Sitten kerrottiin, mitkä termit ja ideat olin sekoittanut keskenään, ja missä voin parantaa suoritustani. Uusintatentti meni huomattavasti paremmin.

Joudut tekemään ainakin vähän työtä ilmaiseksi.

Olet varmasti kuullut kuinka lapsille tehdään testejä, otatko yhden karkin nyt vai kaksi karkkia huomenna. Tämä on samankaltainen asia aikuisten maailmassa. Kukaan ei voi saada kaikkea heti, eikä varsinkaan vastikkeetta. Koulutukseesi voi kuulua harjoittelujakso, tai teet lopputyösi tutkimusryhmässä tai yritykselle ilman erillistä korvausta. Etsi tilaisuus ja käytä se. Opit jotain ja hyödyt siitä myöhemmin.

Jos CV:ssäsi ei ole aiempaa oman alan työkokemusta, tämä on sitäkin tärkeämpää kokemusta. Aluksi et voi vaatia samaa korvausta ja ehtoja kuin ammattilaiset, toisaalta sinulta ei myöskään voida vaatia samaa suoritustasoa. Ole valmis hankkimaan aloittelijan kokemusta. Kukaan ei voi aloittaa työuraansa kolmannesta tai viidennestä tehtävästään, vaan jokainen aloittaa ensimmäisestä tehtävästään aloittelijan tasolla.

Byrokratia voittaa aina. Onnistuminen ja epäonnistuminen johtavat ongelmiin, mutta molempien välttely voi johtaa vielä suurempiin ongelmiin.

Omana aikanani KELA vaati 5 opintopistettä kuukaudessa opintotuen ehtona, eli syksyn ja kevään tuet saa 45 opintopisteellä. Opinto-oppaan standardi oli 60 opintopistettä vuodessa, joka vuosi, jotta valmistuisit tavoiteajassa. Tulevan työnantajasi odottaa, että tiedät myös jotain työnteosta, etkä vain kirjojen ulkoa osaamisesta. Kaikki odottavat sinulta eri asioita, eikä sinun mielipidettäsi tai puolustustasi kysytä.

Jos olet sekä menestynyt opinnoissasi että saanut palkkaa ohessa tekemästäsi työstä, KELA perii aiempaa solidaarisuuttaan korkojen kera takaisin. Yliopisto voi puhua akateemisesta vapaudesta, mutta samalla vaatia läsnäoloja suoristusten ehtona. Koulutuksesi voi olla maksutonta, mutta opiskellaksesi olet velvoitettu maksamaan ylioppilaskunnan jäsenmaksun.

Jos taas et käy töissä tai saa opintotuen vaatimia suoritusmerkintöjä, riskinä on joutua entistä syvemmälle Kelan ja sosiaalitoimiston byrokratian rattaisiin. Järjestelmä joka on perustettu pienituloisten avustuksia varten, voi olla jopa viimeinen paikka, josta saa konkreettista apua päästäkseen eteenpäin.

Virkakoneiston toivekansalainen olisi harmaa, mauton ja hajuton, keskinkertainen – kaikkea sitä, mitä todellisessa elämässä ei kannata olla. Normaalissa elämässä epäonnistumiset ovat vain kokemuksia, jotka antavat oppia matkalla kohti onnistumisia. Viralliset Säännöt pohjautuu ajatukseen, että elämä on putki, jossa siirrytään Järjestelmän osasta toiseen ilman erityisempiä onnistumisia tai vastoinkäymisiä.

Älä kysy miksi, koska se on aina ollut niin, eikä kukaan osaa vastata paremmin.

Tutkinto, koulutus, oppiminen ja osaaminen ovat kaikki eri asioita.

On totta, että moneen ammattiin vaaditaan tutkinto. Jotkut ammatit on katsottu riittävän tärkeiksi ja kriittisiksi, jotta alan ammattilaisilta voidaan vaatia vahvempaa pätevyyttä ja ammatille luvanvaraisuutta. Suomessa tällaisia ovat esimerkiksi terveydenhuoltoon ja opetustyöhön liittyvät ammatit.

Näiden rinnalla on olemassa paljon ammatteja, joissa tärkeintä on kyky suoriutua työssä, eikä niinkään muodollinen pätevyys. Esimerkiksi tietotekniset ja kaupalliset alat korostavat taitoa tuottaa koodia tai hankkia asiakkaita, eikä niinkään sitä, onko taito saavutettu itseopiskelun vai tutkinto-ohjelman kautta.

Tiivistetään äskeinen vaikkapa näin, tutkintoon kannattaa suhtautua kuin ajokorttiin. Pääsemällä inssin läpi osoitat, että hallitset riittävät taidot voidaksesi olla vapaasti liikenteessä, arvostelulla hyväksytty/hylätty. Hyväksytty inssi ei kuitenkaan ole todellisen ajotaitosi eikä liikennekäyttäytymisesi mittari – eikä varsinkaan voi ennustaa, millä autolla ja millä teillä liikut kymmenen vuoden päästä.

Tutkinnolla on yksi ylivoimainen hyöty: voit osoittaa, että osaat sitoutua pitkiin projektiin ja suorittaa loppuun asti.

Tarvitset silti sekä yleistietoa että erikoistumista.

Molempia tarvitaan eri paikoissa ja tehtävissä. Erikoistumisen tapauksessa kannattaa tutustua Nokian suuruuden päivien, ja niiden jälkeiseen aikaan. Yhtiössä oli paljon kovatasoisia asiantuntijoita, jopa koko maailman parhaimmistoa omassa nichessaan. Tämä on tottakai äärimmäisen arvostettu asia, jota kannattaa tavoitella.

Kaikesta nerokkuudestasi huolimatta on mahdollista, että myös paras osaaminen voi vanhentua, ja erikoisosaamisen kysynnän loppuessa myös työt loppuvat. Yleistiedon merkitys taas korostuu laajempaa osaamista vaativissa tehtävissä. Vaikkapa teknologiatiimin esimiehen tärkein taito ei ole tuntea kaikkea teknologiasta, vaan se toimii hyvänä lisänä johtamis-, yhteistyö-, viestintä- ja muiden vastaavien taitojen rinnalla.

Huomaa, että vahva erikoistuminen ei ole lupa hylätä oman nichensa ulkopuolista tietoa ja mahdollisuuksia. Esim: oletetaan, että et ole pelannut tai et itse pidä pesäpallosta. Kuitenkaan ei ole mistään pois tietää, mitä palo, laiton, haava, kunnari tai supervuoropari tarkoittavat. Jos pystyt omaksumaan erikoistumisesi päälle tärkeimmät perusasiat edes joistakin muista asioista, olet paljon viisaampi kuin ydinosaamisessaan maailman pisimmälle erikoistunut.

Käy vaihdossa.

Kuinka usein sinulle tarjotaan tilaisuus viettää hetki ulkomailla, ja saada jopa rahaa siitä? Ehkä työelämässä, mutta vaihtoon pääsee helpommin kuin em. työtehtäviin. Jos olet asunut koko ikäsi Suomessa, pieni reissu muualla tekee hyvää ajattelullesi. Valmistuneilta kuulee usein, kuinka päätös olla käymättä missään on ollut yksi huonoimpia päätöksiä. Kyllä siellä pärjää ja sopeutuu, yksi oppimiskyvyn ilmentymä muiden joukossa.

Itse olin viimeisen lukukauteni, syksyn 2011 vaihdossa Singaporessa. Valitsin vaihtokohteeni seuraavalla ajatteluketjulla: olin kuullut aiemmin käyneiltä hyvää kohteesta. Olin edelliskesänä käynyt reilaamassa Euroopan ympäri, halusin nähdä muutakin maailmaa. Selvitin, että National University of Singapore rankataan maailman 30-50 parhaan yliopiston joukkoon – tämä nostaa CV:ni arvoa.

Vaihtojakson päätyttyä ja valmistumisen varmistettuani siirsin paluulentoani kuukausilla eteenpäin, ja jäin reppumatkalle voidakseni skipata Suomen talven. Tämä kahdeksan kuukauden matka oli yksi elämäni parhaita päätöksiä ja parhaita kokemuksia, eräänlainen sopeutumiskyvyn kypsyysnäyte.

Oppiminen ei pääty tutkintoon.

Jos julistat itsesi kaikkitietäväksi tutkinnon saatuasi, julistat myös päättäneesi lopettaa ajattelusi ja kehityksesi. Samalla huomaat miksi kirjoitin aiemmin, että tutkinto-koulutus-oppiminen-osaaminen ovat kaikki eri asioita. Oppiminen ja tiedon mukana kasvaminen on yksi koko ihmisyyden vahvimpia, hyvää mieltä luovia ja kannustavimpia voimia. Älä kiellä itseltäsi mahdollisuuksia kasvaa paremmaksi.

Huomaa, että se maailma johon koulutus valmistaa, voi olla vanhentunut jo ensimmäisenä syksynä. Kun itse aloitin yliopisto-opinnot v.2006, tuttavapiirin käytetyimmät sosiaaliset mediat olivat MSN Messenger ja IRC-galleria. Maailman suurin älypuhelintehdas sijaitsi Salossa. Yleinen nousukausi oli kestänyt muutamia vuosia. Valmistuessani asiat olivat muuttuneet, tätä kirjoittaessani enemmän on muuttunut. Kuitenkin alusta loppuun mentiin saman opinto-oppaan mukaan.

Et saa jäädä tutkintosi vangiksi maailmassa, jossa tieto liikkuu vapaasti ja joka päivä keksitään uutta.

Kerran opittua ei voi viedä pois.

On mahdollista, että työt loppuvat. On mahdollista, että kämppä lähtee alta. On mahdollista, että ihmissuhteet eivät onnistu. Henkinen pääoma, kokemus ja aiemmin opittu eivät toimi samalla tavalla. Ne pysyvät mukanasi, riippumatta omasta tilanteestasi, sikäli et ole saanut lujaa osumaa päähäsi.

Kertaa vielä kerran, mitä eroa on tutkinnolla ja koulutuksella, oppimisella ja osaamisella. Ne ovat kaikki eri asioita, eikä niitä saa ajatella yhtenä ja samana.

On totta, että byrokratia luo esteitä osallistua koulutuksiin työttömyysjaksoilla. Käytä silloin kirjastoa ja nettiä, YouTube on täynnä erilaisia luentoja. Et ehkä saa tutkintoa, saat kuitenkin tilaisuuden opiskella täysin itsenäisesti.

Aloitekyky saattaa olla ratkaisevin taitosi.

Äiti tai isä eivät enää seuraa perässäsi, tai lakaise edestäsi asioita maton alle. ”Tuumasta toimeen” on maailman fyysisesti lyhin, sekä henkisesti pisin työmatka. Huomaa, että kysymys ei ole siitä, pitäisikö sinun olla enemmän ekstrovertti tai vähemmän introvertti. Kyse on siitä, että jos ajattelet, suunnittelet tai tahdot toteuttaa jotain, kaikki nämä ajatukset ovat yhtä tyhjän kanssa, jos sinulla ei ole minkäänlaista aikomusta ilmaista niitä missään.

Paras keino saada kaunis nainen / komea mies treffeille on se, että kysyt häntä treffeille. Paras tapa saada professori esittämään asiat yksinkertaisemmin on se, että pyydät häntä kertomaan yksinkertaisemmin. Paras tapa saada kannatusta ainejärjestösi puheenjohtajaksi on kysyä järjestösi jäseniltä, kannatatko minua puheenjohtajaksi. Ehkä saat pakit, ehkä professorin selitys on vaikeampi, puheenjohtajavaalin hävinnyt voi päästä varapuheenjohtajaksi. Joka tapauksessa olet ollut lähempänä haluamaasi, kuin jos olisit tyytynyt olemaan hiljaa, ja jossittelemaan yksin sängyssäsi.

Jos tähän ei ole tottunut, opettelu voi aluksi tuntua ylivoimaiselta ja turhauttavalta. Itseäni helpotti ymmärtää fakta, että jännitys ja riskin tunne ovat kroppasi keinoja tehdä selväksi, että välität tästä asiasta ja se on sinulle tärkeä. Jännityksen tehtävä on valmistaa ja varmistaa, että varaudut ainakin selkeimpiin riskeihin.

Ainoa jännitystä huolestuttavampi asia on se, ettei tunne mitään, ja luulee asiaa helpoksi. Tiedosta, että perhoset vatsanpohjalla -tyyppinen jännitys on eri asia, kuin peloksi kärjistyvä ahdistus. Sitä hoidetaan muilla keinoilla, ja kysytään täysin muilta ihmisiltä.

Arvosta terveyttäsi.

Valitettavan moni arvostaa terveyttään vasta menetettyään sen. Varmasti on tekopyhää samanaikaisesti kehottaa käymään tapahtumissa sis. bileet, sekä kannustaa elämään terveellisesti. Kuitenkin se teho ja taso mitä työelämä vaativat, on aivan toisenlaista itsekuria kuin tutkinnon suorittaminen. Kasaantuva univelka on pahimpia haitoista, jotka voit itse aiheuttaa itsellesi. Tämä ei koske pelkkää opiskelua, vaan suoriutumista kaikilla muillakin elämänalueilla. Mieti syötkö terveellisesti tai liikutko riittävästi.

Itselläni oli opintojeni loppupuolella pieni burnout, koska kasasin itse liikaa tekemistä yliopistolta, ja yksityiselämässä tapahtui vähän liikaa siihen päälle. Tästä olen oppinut, että joskus parasta on osata kieltäytyä ja keskittyä. On parempi tehdä muutama asia kunnolla, kuin hutaista kaikki sinnepäin.

Etsi kumppani.

Iso yhteisö täynnä nuoria, kunnianhimoisia, komeita ja kauniita miehiä ja naisia samassa elämänvaiheessa. Avaa suusi. Pahin mitä voi tapahtua, on olla taas samassa tilanteessa, kuin ennen keskusteluanne.

Lähde ulos myös oman lähipiirisi tai ns. ihannetyyppisi ulkopuolelle. Saatat yllättyä positiivisesti.

Opettele terve suhtautuminen rahaan, älä tee rahasta päämäärää.

Suomen kieli huijaa sinua. Englannin kielessä rich ja poor ovat paljon moniulotteisempia adjektiiveja, kuin suomen rikas ja köyhä. Varallisuus, vaihtuva numero pankkitilin saldon kohdalla on eri asia kuin aiemmat termit. Tee itsellesi selväksi, mitkä ovat em. kaltaisia bittien, paperien ja metallinpalasten liikettä, ja mitkä ovat henkilökohtaisia asenteitasi.

Samalla opit, että rahankäyttö ja säästäminen ovat täysin opittavissa olevat taitolajit. Hanki vaikkapa talouden tai lain opiskelijoita, tai muuten pitkäjänteisemmin ajattelevia ihmisiä tuttavapiiriisi. Kaikki osaavat puhua rahojen käyttämisestä, tai kuinka valtio antaa juuri minulle liian vähän, mutta noille toisille liikaa.

On totta, että et itse pysty vaikuttamaan kaikkiin asioihin (tästä lisää blogin loppupuolella). Siitä huolimatta valmenna itseäsi hankkimaan tilaisuuksia ja oppimaan kaikesta, mistä voit saada henkistä pääomaa. Äläkä putoa siihen ansaan, että aivan kaikki olisi absoluuttisesti ja aina jonkun toisen vika.

Ystäväni Henri Heikkinen on maininnut -myös tätä kirjoitusta inspiroineessa- blogissaan ns. henkisestä espoolaisuudesta. Älä tee sitä väärää oletusta, että kalliit ulkoiset puitteet olisivat yhtä kuin elämänlaatusi tai itsetuntosi.

Jatkan tätä omalla termilläni, eli välttele myös toista ääripäätä, henkistä kainuulaisuutta. Nimi siksi, koska kuulin tämän käydessäni seudulla: ”Meillä Kainuussa ajatellaan liian usein, että minulla ei mene hyvin, mutta eipä mene sinullakaan”.

Toivottavasti näillä onnistuin summaamaan parhaiten, mikä on numeroiden ja asenteiden eroavaisuus.

Opettele perusasiat myynnistä ja markkinoinnissa.

Työhakemus on markkinointimateriaalia ja työhaastattelu myyntitilanne. Tiedosta myös se, että missä tahansa työskentelet, olet työnantajasi edustaja myös työajan ulkopuolella. Jos työskentelet yrityksessä, tiedosta että yritys ei maksa palkkaasi, vaan asiakkaasi maksavat palkkasi.

Ammatin klisettä mukaille, selvitä mitä asiakas haluaa, ja auta häntä saamaan se.

Opettele perusasiat politiikasta.

Olet ollut elämäsi ns. hyvinvointivaltion saajapuolella. Olet sitä myös opiskeluaikana, koska et maksa yhtä ainutta senttiä lukukausimaksuja, saat hakea opintotukea ja valtio jopa takaa opintolainasi. Koko maailman mittakaavassa nämä ovat todella huomattavia kädenojennuksia.

Kun opiskelet ja myöhemmin teet töitä, siirryt saajasta maksajaksi, ja progressiivinen tulovero koskee myös sinua. Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa kiinnostua, ketkä verottavat palkkaasi ja mihin raha käytetään. Kevytversion tästä huomaat, jos selvität miten ylioppilaskunta käyttää, ja miksi he edes saavat vaatia rahojasi.

”Anna minulle tyyneyttä hyväksyä ne asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voin, ja viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan.”

Mm. Fransiscus Assisilaiseen yhdistetty tyyneysrukous on yksi parhaita elämänohjeita, joita voi kirjoittaa. Viime kädessä valtaosa elämästä riippuu, pystytkö toimimaan parhaasi mukaan myös vaikeina aikoina – ja pystytkö saamaan apua liian vaikeina aikoina. Jokainen tulee kohtaamaan takaiskuja, kärsimään tappioita ja menetyksiä. Mikään maailmassa ei voi taata, että ahkeruutta seuraa onnistuminen.

Sen sijaan on täysin varmaa, että ilman ahkeruutta ja tahtoa ei ole mitään muutakaan. Jos et koe pärjääväsi itse, hae apua siihen mihin tarvitset. Olen itsekin käynyt opintopsykologin juttusilla, kun stressi kasaantui liian kovaksi. Se auttoi, suosittelen.

Huomaa, että oikein käsitelty epäonnistuminen voi olla tärkein syy, joka myöhemmin johtaa onnistumiseen. Kuvittele vaikka että saat surkeaa asiakaspalvelua, ja jätät firmalle palautetta. Sinuun otetaan yhteyttä, asia selvitetään ja saat vaikkapa lahjakortin hyvityksenä. Se mikä tuotti aluksi pettymyksen, onkin yhtäkkiä tärkein syy asioida uudestaan.

Pidä huolta ja ole vastuussa itsestäsi, niin pitkälle kuin pystyt.

Ensin sinun täytyy ymmärtää, mitä edellinen kappale tarkoittaa. Elämä on hyvin monimutkainen palapeli, jossa yhden palan siirtäminen vaikuttaa kaikkeen muuhun, eikä näitä perhosvaikutuksia voi ennustaa mitenkään. Sen sijaan sinulla on velvollisuus kehittää ja valmistaa itseäsi kohtaamaan kaikki hyvä ja paha, mitä edessä voi olla.

Kun olet sisäistänyt edellisen kohdan sanoman, et pahoita mieltäsi peilikuvallesi, ja osaat arvostaa terveyttäsi. Äläkä tee sitä virhettä, että yrittäisit suoriutua kaikesta täysin yksin, koska tämä on varmin tapa kasvattaa stressiä ja univelkaa.

Et voi koskaan tuntea itseäsi tarpeeksi.

Kiinnostuksesi tulevat muuttumaan ja vaihtelemaan sitä mukaa, mitä enemmän perehdyt eri asioihin. Saatat myös huomata, että uusi näkökulma voi muuttaa koko kiinnostuksen suunnan. Mitä avoimempi ja valmiimpi olet kokeilemaan uutta, sitä helpommin huomaat mistä pidät, et pidä, missä olet hyvä tai huono.

Huomaa, että sama ominaisuus voi johtaa sekä ongelmiin että menestykseen, jos ympäristö muuttuu tai osaat kanavoida hyvät ja huonot puolet eri asioihin. Se mitä joku pitää ärsyttävänä pilkunviilauksena, on arvokasta yksityiskohtien huomiointia sopimuksia kirjoitettaessa. Jos lasta on sanottu jääräpääksi joka ei kuuntele riittävästi muita, voi myöhemmin perustaa menestyvän firman tai kirjoittaa vahvan väitöskirjan, koska on osannut päättää mikä on olennaista.

 

Näillä ajatuksilla oikein hyvää syksyä ja valoisaa tulevaisuutta!

Tarina on vanhinta, eli vahvinta viestintää

Erinäiset “vaihtoehtoiset faktat” tai “valeuutiset” eivät ole mikään uusi ilmiö. Niin kauan kuin ihmiset ovat viestineet keskenään, niin kauan on ollut, noh, kaikkia mahdollisia viestejä.

Voisi ajatella näinkin, tutkimukseen perustuva tieto on melko uusi keksintö. Luetaan vähän historiaa:

Tieteellinen vallankumous ajoittuu vuosien 1500-1700 välille.

Arabialaiset numerot otettiin käyttöön vuonna 400 eaa., Euroopassa otettiin käyttöön v.1100-1200 välillä. Vanhimmat matematiikasta kertovat, tai laskentaan viittaavat löydökset ovat tuhansia vuosia vanhoja.

Antiikin filosofia syntyi vuosien 600-400 eaa. välillä.

Ensimmäinen aakkosto (seemiläinen) syntyi n. 2000-1500 eaa. välillä. Vanhimmat kirjoitukseen viittaavat löydökset ovat tuhansia vuosia vanhoja.

Vanhimmat uskontoon tai rituaaleihin viittaavat löydökset ovat kymmeniä tuhansia vuosia vanhoja.

Ihmisen kognitiivisten kykyjen arvioidaan syntyneen n. 40-50 tuhatta vuotta sitten.

Puhekyvyn ja kielen arvioidaan syntyneen n. 60-300 tuhatta vuotta sitten.

Mitä voimme päätellä?

Tieteellinen vallankumous, kaikesta vaikuttavuudestaan huolimatta, on ihmisen historiassa uusi asia.

Kirjoitus- ja laskutaito, tallenteet, ulkomuistin jatkeet ovat melko uusia asioita.

Tarinankerronta, uskomukset ja myytit ovat suunnilleen yhtä vanhoja, kuin ihmisten yhteistyö, kieli ja kommunikaatio.

Pitkäaikaisimmat ajattelun ja viestinnän muodot perustuvat tarinoille, ei vertaisarvioiduille artikkeleille!

Jos haluamme väitellä jostakin asiasta, ensin on tiedettävä millä tasolla väittely käydään. Tutkimustietoon perustuvan väitteen vastaväite perustuu muuhun tutkimustietoon. Tarinaan perustuvan väitteen vastaväite perustuu muuhun tarinaan.

Koska tarina on vanhempi, siten myös vahvempi kommunikaation muoto, keskinkertainen tarina on vahvoilla keskinkertaista argumenttia vastaan. Aivan kuten puhe on vahvoilla kirjoitusta vastaan, samasta syystä.

Voi olla ikävä sanoa, että ainoa vaihtoehto on kertoa parempi tarina. Onko muitakaan vaihtoehtoja?

 

Inspiraatio: Yuval Noah Harari: Sapiens: a brief history of humankind; Yle: Miksi huuhaata uskotaan enemmän kuin tiedettä?