Vaikutusvallan vaaliopas: kuinka löydän ja valitsen sopivan ehdokkaan? Tapaus presidentinvaalit 2018.

Tänä vuonna äänestämme ja valitsemme tasavallan presidentin. Viime vuonna äänestimme kotikuntamme valtuustoista. Ensi vuonna äänestämme eduskunta- ja EU-vaaleissa. Maakuntavaalit upotetaan johonkin väliin. Tässä kirjoituksessa käsittelen yleisesti vaaleja erityispiirteineen, ehdokkaan valintaa, ajankohtaisuuden vuoksi presidentinvaalit tärkeimpänä.

Vapaat, demokraattiset vaalit ovat yhteiskuntamme selkäranka, sekä monin tavoin poikkeuksellinen hetki: jokaisen kansalaisen ääni, näkemys, mielipide on yhtä arvokas, riippumatta kenenkään henkilökohtaisesta taustasta ja senhetkisestä elämäntilanteesta.

Kaikki vaalit ovat erilaisia

Äänestysaktiivisuus tai äänestysprosentti on mittari, joka kertoo kuinka moni äänioikeutettu äänesti ko. vaaleissa. Tilastokeskus kertoo tältä vuosikymmeneltä seuraavat luvut, Suomessa asuvat Suomen kansalaiset:

Presidentinvaali 2012: 72.8%, toinen vaali 68.9

Eduskuntavaalit 2015: 70.1%; EK-vaalit 2011: 70.5%

EU-parlamenttivaalit 2014: 41%

Kunnallisvaalit 2017: 58.9%; Kunnallisvaalit 2012: 58.2%

Huomaamme, että presidentinvaalit ja eduskuntavaalit ovat suosituimmat. EU-vaalit ovat jääneet vieraammaksi, kunnallisvaalien jäädessä välimaastoon. Seuraavaksi joitakin vaalien erityispiirteitä:

Presidentinvaali

Tasavallan presidentti on maan arvovaltaisin henkilö, virka ja virkatehtävät ovat tiedossa. Vaalissa on tyypillistä enemmän henkilöä kuin henkilön taustaryhmää (puolue). Ehdokkaita on vähän, yleensä ehdokkaat ovat olleet julkisuudessa valtaosan elämäänsä. Verrattain helppo valinta.

Eduskuntavaalit

Suhteellinen, alueelliset vaalipiirit, ehdokkaita per puolue enintään vaalipiirin paikkaluku (esim. Oulun vaalipiirissä 18).

Vaikka moni äänestäjä kokee äänestävänsä henkilöä, taustaryhmä (puolue) ei missään nimessä ole merkityksetön. Ehdokkaiden määrä vaalipiirissä yleensä siedettävä, ei liikaa mutta valinnanvara mahdollinen, vaihteleva määrä läpimenijöitä. Kansanedustajan tehtävät ja merkitys etukäteen tiedossa, ehdokkaan mahdollisuus toteuttaa kampanjansa teemoja vaihteleva (hallitus ja oppositio muodostuvat vaalien jälkeen).

EU-parlamenttivaalit

Suhteellinen, koko maa yksi vaalipiiri, tietty määrä läpimenijöitä.

Asetelma suosii valmiiksi tunnettuja ehdokkaita. EU-parlamentin tehtävät voivat jäädä epäselviksi, koska päätöksenteko koskee kaukaisempia, ylikansallisia asioita. Ehdokkaan näkökulmasta jopa vaikein vaali, koska kampanjan pitäisi kattaa koko maa ja käsitellä kaukaisempia, enemmän abstrakteja kokonaisuuksia, joilla ei välttämättä ole suoraa vaikutusta äänestäjien arkeen. Tai, jos on, vasta pitkien oikeusprosessien jälkeen – esimerkkinä tuontiautojen verotus.

Kunnallisvaalit

Suhteellinen, valtuuston koko määräytyy asukasluvun mukaan, ehdokaslistan koko saattaa kasvaa hyvin suureksi (esim. Oulussa noin 620 ehdokasta).

Kaikkein pienimmän etäisyyden vaalit. Kunnissa kaikki puolueet ovat edustettuina kaikilla tasoilla, joten selkeää hallitus-oppositio -asetelmaa ei välttämättä muodostu. Äänestäjä saattaa tuntea itse yhden tai useampia ehdokkaita, tai vähintään kaveri tuntee. Valtuutetun tehtävät ovat tiedossa, päätösten vaikutukset vaikuttavat suoraan arkeen (kirjastot, koulut jne).

Ehdokkaan valinnasta

Alla muutamia käsitteitä ja ajatusmalleja, joiden kautta voi pohtia valintojen perusteita:

Valintahalvaus (analysis paralysis) kuvailee tilannetta, jossa valinnanvaraa on niin paljon, että päätös saattaa jäädä kokonaan tekemättä. On helpompi löytää sopiva ehdokas noin kymmenen joukosta (presidentti) kuin satojen joukosta (kunnallisvaalit).

Prospektiteoria (prospect theory) kuvaa ajatusta, jonka mukaan päätöksentekoa ohjaavat sekä tappion riski että voiton mahdollisuus. Teorian mukaan tappion välttely on voiton mahdollisuutta merkittävämpi päätöksenteon ohjaaja – tässä tapauksessa kyseessä on enemmän omat mielikuvat kuin laskennallisesti todistettavat väitteet. Äänestäjä suosii ehdokasta, joka ei halua lisätä epävarmuutta tai eri riskejä, eikä niinkään ehdokasta, joka haluaa tarjota lisää mahdollisuuksia onnistua.

Vahvistusharha (confirmation bias) ajaa äänestäjän kohti ehdokasta, joka vahvistaa äänestäjän omia käsityksiä ja ajatusmalleja. Tällä tavalla äänestäjän on helpointa löytää ehdokas, jonka kokee edustavan juuri hänelle itselleen tärkeitä asioita. Toisaalta sama tekniikka korostaa menneisyyttä tulevaisuuden kustannuksella, pahimmillaan estäen mahdollisuudet oppia mitään uutta.

Vaalikoneiden suosio on hyvä merkki, äänestäjät haluavat löytää mieleisensä ehdokkaan. Toisaalta vaalikoneet voivat olla valmiiksi vääristyneitä, kysymyksenasettelulla voi ohjata myös vastauksia.

Yleensä tulokset annetaan prosenttilukuna äänestäjän ja ehdokkaan vastausten yhteensopivuudesta. Keino seuloo tehokkaasti todennäköisimmät ja vähiten sopivat ehdokkaat, mutta ei välttämättä kerro paljoa ehdokkaasta. Äänestäjän kannattaa tutustua myös avoimiin vastauksiin, joissa ehdokas voi perustella vastauksensa paremmin.

Silti, paras keino ottaa selvää ehdokkaasta on keskustella hänen kanssaan. Kasvokkain, puhelimitse tai sähköpostitse.

Mitä laajempi vaali, sitä vähemmän taktikoinnilla on merkitystä

Otetaan kuvitteellinen enemmistövaali, jossa on sata äänioikeutettua. Jokaisen vaikutus lopputulokseen on yksi prosenttiyksikkö. Jokaisella äänellä on merkittävä vaikutus, saako yksikään ehdokas enemmistöä jo ensimmäisellä yrityksellä, tai ketkä kaksi ehdokasta ovat vastakkain ratkaisevassa äänestyksessä. Äänestäjä tietää valtansa ja käyttäytyy sen mukaisesti, niin myös ehdokkaat yrittäessään vaikuttaa heihin.

Mitä enemmän äänioikeutettuja, sitä vähemmän yhdellä äänellä on merkitystä. Taktikoinnin merkitys muuttuu paljon pienemmäksi, jolloin on fiksumpaa valita oma suosikkinsa ja äänestää vain häntä.

Joskus on mahdollista, että ennakkosuosikin takana on merkittävää liikehdintää tai tiukka tilanne. Tätä kirjoittaessa on kaksi kutkuttavaa asetelmaa: saako Sauli Niinistö 50% kannatuksen jo ensimmäisessä äänestyksessä? Jos ei, kuka on vastaehdokas toisessa vaalissa? Ketkä kaksi saattavat olla valtakunnan seuratuin taistelupari?

Palatakseni aiempaan kuvitteelliseen enemmistövaaliin: sanotaan, että ehdokas A saa 45 ääntä (45%), ehdokas B 15 ääntä, loput jakautuvat muiden välille. Toisen vaalin alla on 40 liikkuvaa äänestäjää, joista ehdokkaat kilpailevat. A on edelleen ennakkosuosikki, hän tarvitsisi voittaakseen vain 6/40 ääntä lisää. B:llä on silti omat mahdollisuutensa, jos äänestysten välillä tapahtuu jotain merkittävää. Tämä kuvitteellisen vaalien laskennallinen todennäköisyys olisi silti häntä vastaan.

Gallupit ja ilmiöt juuri ennen vaaleja

Ennakkosuosikin taakka on raskas. Viime presidentinvaaleissa on huomattu, että suosikin kannatus kääntyy laskuun vaalipäivän lähestyessä. Niin on tapahtunut Niinistölle tätä kirjoittaessa, niin tapahtui myös Tarja Haloselle vuonna 2006. Jos presidentinvaalissa ei ole selkeää ennakkosuosikkia, kilpailu toisen vaalin paikoista on tiukempi ja monimutkaisempi.

Joskus vaalien alla syntyy yllättäviä kannatuksen nousuja. Jotkut näistä jäävät kertaluonteisiksi, esim. Elisabeth Rehn ei onnistunut säilyttämään kannatustaan v. 1994-2000 presidentinvaalissa. Jotkut jäävät elämään toisella tavalla: Pekka Haaviston suhteellinen kannatus on nyt alhaisempi kuin v. 2012 (kirjoitushetken ennuste noin 14% vs aiempi toteutunut 19%), mutta järjestyksessä edelleen toiseksi suosituin. Jätän tällä kertaa muut vaalit käsittelemättä, ajankohtaisuuden ja muiden vaalien suuremman muuttujamäärän vuoksi.

Maailmalla on herätty tutkimaan ulkopuolisten valtioiden vaikuttamisyrityksiä eri vaaleissa, tällä hetkellä vastaavia yrityksiä presidentinvaaliin ei ymmärtääkseni ole havaittu.

Historiallisten syiden vuoksi on syytä uskoa, että suomalaisilla on riittävän hyvä tietopohja olla välittämättä tämänkaltaisista yrityksistä. Kuka muistaa YYA-sopimuksen, suomettumisen, neuvostovastaiseksi leimaamisen tai muut vastaavat? Henkinen itsepuolustus ja siinä onnistuminen on merkittävä osa maamme poliittista historiaa.

Vain annetut äänet lasketaan

Demokraattisissa, vapaissa vaaleissa ei ole tapana tietää vaalituloksia etukäteen. Oikeus äänestää oman tahtonsa mukaan on oikeus, joka on pitänyt ansaita ja säilyttää. Valitettavasti edelleen on olemassa valtioita, joissa tätä oikeutta ei ole, tai oikeudet toteutuvat vain näennäisesti. Jokainen annettu ääni on myös kiitos kaikille esivanhemmillemme, jotka ovat tehneet valtavia uhrauksia oikeuksiemme puolesta.

Muista äänestää aina kun voit!

Markkinointi 2018, näkemyksiä Suomen huipulta

 

Markkinoinnin tulevaisuus kiinnostaa aina. Markkinoinnin tekijöillä on käytössään yhä kehittyneempiä ja edullisempia työkaluja, kääntöpuolena on entistä kovempi kilpailu asiakkaiden huomiosta. Silti, monet ylittävät sekä omat että muiden odotukset. Kirjoituksen ja oikoluvun aikana eräs käsitykseni vahvistui: vanhat myytit suomalaisesta markkinoinnista saa heittää historian romukoppaan. Tulevaisuudessa on enemmän saavutettavaa kuin menneisyydessä.

Tässä kirjoituksessa en yritä itse arvailla tulevaisuutta, vaan kysyn suomalaisilta alan ammattilaisilta. Esitin jokaiselle samat kysymykset haastateltavan ja yrityksen taustasta, markkinointityöstä kuluvana vuonna sekä ensi vuoden aikomuksista. Pyysin jokaista myös kertomaan, mistä tai keneltä haastateltavat etsivät apua ongelmatilanteissa.

Haastattelujen taustalla ei ole kaupallista yhteistyötä, vaan puhdas kiinnostus ja halu oppia itseäni viisaammilta. Stilisoidut vastaukset satunnaisessa järjestyksessä, lopussa yhteenvetoa yhtäläisyyksien kautta.

  1. Kuka olet, mitä teet, ketkä ovat asiakkaitasi?
  2. Minkälaista markkinointia teit v. 2017 aikana?
  3. Mikä oli tärkein tai yllättävin vuoden aikana oppimasi asia?
  4. Kuluvaan vuoteen verrattuna, mitä teet ensi vuonna toisin?
  5. Suosittele kirjaa, sivustoa, some-tiliä yms, joista haet inspiraatiota tai ratkaisuja ongelmiin?
  6. Muut terveiset?

 

Perttu Ahvenainen, Taitori oy

Kuka olet, mitä teet, ketkä ovat asiakkaitasi?

Olen yrittäjä, osakas sekä CMO Taitori Oy:ssä. Taitori on suomalainen älytoimistojen toteuttaja, jonka missiona on tehdä työpäiväkokemuksesta sujuvampaa sekä kiinteistöjohtamisesta älykkäämpää.

Asiakkainamme ovat suuret ja keskisuuret yritykset, esimerkiksi Fennia, SRV tai FIRA, jotka haluavat tarjota työntekijöilleen ensiluokkaisen ja älykkään, työssä onnistumista tukevan työympäristön.

Olen myös yksi huippusuositun 5 tähden Asiakaskokemus -kirjan kirjoittajista.

 

Minkälaista markkinointia teitte v. 2017 aikana?

Taitorin markkinoinnilla on 2 päätavoitetta:

1) tarjouspyyntö, eli ns. inbound-yhteydenotto;

2) myynnin helpottamiseksi saamaan asiakas Tulevaisuuden älytoimisto -demoon.

Toimenpiteet tähtäävät näiden kahden tavoitteen toteutumiseen ja käytämme strategiana paljon sisältömarkkinointia, varsinkin sosiaalisen median kanavien kautta. Käytämme myös paljon referenssitarinoita, koska ne yksinkertaisesti ovat kokemukseni perusteella parasta ja toimivinta markkinointia.

Käytämme paljon dokumentaarista “document, don’t create” -sisältöä. Pyrin rakentamaan Taitorin avointa päiväkirjaa verkkoon. Kuvaamme ja dokumentoimme Taitorin matkaa. Toki rinnalle tuodaan myös strategista sisältöä asiakkaamme matkan eri vaiheisiin, mutta painotus on ollut nyt dokumentaarisissa sisällöissä.

Käytän myös itse esiintymässä paljon erilaisissa tapahtumissa ja erilaisissa haastatteluissa, joissa kerron myös paljon omista kokemuksistani Taitorista yrittäjyydestä, asiakaskokemuksesta sekä työpäiväkokemuksesta.

 

Mikä oli tärkein tai yllättävin vuoden aikana oppimasi asia?

Tärkein oppi on ollut yrittäjän hektisessä arjessa se, että muista pitää itsestäsi huolta, sillä jos yrittäjä voi hyvin, myös asiakkaasi voivat hyvin!

Markkinoinnin puolella oppina ollut se, että yrityksen tarina tuntuu kiinnostavan paljon. Se, että avaamme seuraajillemme verhon arkeemme ja kulissien taakse toimii hyvin ja sitouttaa seuraajiamme.

Referenssien voima on yllättänyt myös positiivisesti.

 

Kuluvaan vuoteen verrattuna, mitä aiot tehdä ensi vuonna toisin?

Aion ensi vuonna ulkoistaa enemmän. Nyt periaate ollut tehdä kaikki itse, mutta jatkossa tulemme ulkoistamaan erilaisia markkinoinnin tehtäviä alan huipuille. Yksittäisenä nostona tarkoitus on esimerkiksi edelleen lisätä videoiden käyttöä mm. referenssiemme ja Taitorin toiminnan esittelyssä.

Tarkoitus on myös jatkaa panostamista vaikuttajamarkkinointiin enenevissä määrin. Tulemme mm. järjestämään vaikuttajille omia Älytoimisto -demotilaisuuksia.

 

Suosittele kirjaa, sivustoa, some-tiliä yms, joista haet inspiraatiota tai ratkaisuja ongelmiin?

Käytän laajaa verkostoani oman markkinointimme sparraamiseen ja kehittämiseen sekä myös erilaisten töiden tilaamiseen. Suosittelen seuraamaan markkinoinnissa näitä kolmea superstaraa:

1) Janne Gylling, Moretag. Mieheltä onnistuu kaikki web-sivujen suunnittelusta, UX:ään, palvelumuotoilusta, grafiikkaan. Janne mm. suunnitteli kirjamme web-sivut, kirjan kannet ja vieläpä taittoi kirjan. Jannen yritys Moretag toteuttaa myös Taitorin www-sivujen uudistuksen. Huikea osaaja!

2) Mikko Seppä, AdvanceB2B. Ehkäpä kovin modernin markkinoinnin soihdunkantaja ja suunnannäyttäjä.

3) Joonas Villanen, Advantage360. Kuvaa, videoi, suunnittelee, toteuttaa, kuvaa webinaareja, konsultoi markkinoinninautomaatiosta, kouluttaa…. markkinoinnin ihmislinkkari. Olemme tehneet Joonaksen kanssa mm. neliosaisen videosarjan Youtubeen. Vahva suositus!

 

 

Jenna Perus, Videolle & momondo

Kuka olet, mitä teet, ketkä ovat asiakkaitasi?

Jenna Perus, modernin markkinoinnin sanansaattaja. Toimin nelisen vuotta Videolle -toimiston CMO:na ja nykyisin toimin advisorin roolissa. Muutin Kööpenhaminaan syksyllä 2017 aloittaessani momondolla Suomen markkinointipäällikkönä. Tässä haastattelussa keskityn vastaamaan B2B-näkökulmasta edellisen työni pohjalta, sillä olen ollut vasta alle 2kk uudessa työssä.

Videolle -pääkohderyhmään kuuluvat markkinointi- ja viestintäpäättäjät, jotka haluavat hyödyntää videota vaikuttavan viestinnän keinona. 

 

Minkälaista markkinointia teitte v. 2017 aikana?

Videolle-yrityksessä keskityin 2017 rakentamaan uutta customer success tiimiä, jonka tarkoituksena oli yhdistää myynnin ja markkinoinnin osastot yhdeksi saumattomaksi tiimiksi. Samalla rakennettiin uudenlaisia asiakaskokemusta parantavia prosesseja markkinointiautomaatiota hyödyntäen ja toteutettiin koko tiimiä koskevia rutiineja koskien sosiaalista myyntiä ja account based marketingia.

Markkinointistrategian pääpilareita 2017 olivat nimenomaan asiakaskokemus, arvonluonti sisältöjen ja automaation avulla sekä kaikkien tiiminjäsenten asiantuntijaprofiilien kehittäminen.

 

Kuluvaan vuoteen verrattuna, mitä aiot tehdä ensi vuonna toisin?

Ensi vuoden aikana haluaisin soveltaa uudessa työssäni momondolla B2B-puolella oppimiani asioita. Ostajapersoonien hyödyntäminen sisältöjen suunnittelussa, relevantit ja oikea-aikaiset nurturoivat sisällöt, arvontuotto ja asiakaskokemuksen kehittäminen.

 

Keneltä tai mistä etsit apua ongelmatilanteissa?

Sani Leinon Social Selling Mastery Podcast on loistava podcast kuunneltavaksi aamuisin matkalla töihin, jotta aivonystyrät ovat täydessä vauhdissa kun pääsee työpisteelle:

Mikko Sepän ja Jarkko Kurvisen B2B-myynnin ja -markkinoinnin pelikirja on markkinoinnin- ja myynnin johdolle ehdoton raamattu, jos haluaa pysyä mukana muutoksen vauhdissa ja päivittää toimintatapoja modernimmaksi.

 

Tom Laine, SomeHow, LinkedIn-oppaan kirjoittaja

Kuka olet, mitä teet, ketkä ovat asiakkaitasi?

Nimeni on Tom Laine, kierrän Suomea ja jonkun verran maailmallakin kouluttamassa ja konsultoimassa yrityksiä ja yhteisöjä somerekrytointiin, työnantajamielikuvan luontiin, social sellingiin ja LinkedIniin liittyvissä aiheissa. Suomessa lisäksi aiheina ovat henkilöbrändäys ja työnhaku somessa. Asiakkaina on kaikenlaisia organisaatioita, toki kv-puolella paljon enemmän isoja firmoja. Suomessa isoja, keskikokoisia ja pieniä firmoja tasaisesti, ja erilaiset yhdistykset, liitot, järjestöt, muut yhteisöt ja julkiset toimijat ovat kaikki tasapuolisesti asiakkaina.

Referenssejä voi katsoa sivuiltani.

 

Minkälaista markkinointia teit v. 2017 aikana?

En tee suoraviivaista maksullista markkinointia, mainontaa tai outbound-myyntiä perinteisessä mielessä, vaan keskityn paljon somessa toimimiseen, asiantuntijakeskusteluihin, osaamisen ilmaiseen jakamiseen ja näkyväksi tekemiseen, sisältömarkkinointiin, henkilöbrändin rakentamiseen ja referenssien hyödyntämiseen. Tekeminen ei ole ehkä niin systemaattista tai koordinoitua kuin se voisi olla, osin aikapulasta johtuen. Joskus tekee tiukkaa ehtiä vastata inboundiin. 2018 tulee olemaan nykyistä paljon systemaattisempaa ja tavoitteellisempaa toimintaa.

 

Mikä oli tärkein tai yllättävin vuoden aikana oppimasi asia?

Tärkeimmät havainnot ovat liittyneet henkilöbrändin vahvistumiseen ja jatkossa sen systemaattisempaan rakentamiseen. Mitä enemmän osaamista jakaa ilmaiseksi ja pyyteettömästi auttaa muita, sitä vahvempi henkilöbrändistä muodostuu. Tämä ei liene kenellekään enää yllätys sinänsä, mutta sen mahti ja mittakaava on yllättää edelleen positiivisesti. On myös ollut kiinnostavaa todeta, että eri maissa ollaan hyvin eri tahdissa näiden omassa fokuksessani olevien asioiden kanssa, siihen on liittynyt muutamia kiinnostavia ja tärkeitä havaintoja eri maista.

 

Kuluvaan vuoteen verrattuna, mitä aiot tehdä ensi vuonna toisin?

Ensi vuonna tekeminen on entistä systemaattisempaa, ja nyt jo käytössä olevia mittareita seurataan entistä tarkemmin ja pyritään reagoimaan merkittäviin havaintoihin. Myös kanavavalikoimaa uudistetaan: tulee uusia ländäreitä, YouTube-kanavaa, Facebook-palveluja, ja paljon muuta. Inbound-liidien kiinni saaminen tulee olemaan erityisessä fokuksessa!

Nykyisistä profiileista ja palveluista Linkedinin käyttöä uudistetaan, Facebookin monipuolistetaan, YouTube otetaan käyttöön aivan uudella tavalla, Twitterin käyttöä systematisoidaan. Lisäksi erilaisia ländäreitä tulee pari lisää, ja nykyisten käyttöä monipuolistetaan. Kaiken kaikkiaan toiminta on entistä monipuolisempaa, paremmin resursoitua, analyyttisempaa ja strategisempaa. Myös outbound-myynti ja -markkinointi tulee selkeäksi osaksi kokonaisuutta.

 

Suosittele kirjaa, sivustoa, some-tiliä yms, joista haet inspiraatiota tai ratkaisuja ongelmiin?

Itse seuraan erityisesti kv-uutispalveluja ja -blogeja, kuten Mashable, Engadget, SMT, Techcrunch, Medium, yms.

 

Muut suunnitelmat tai ideat ensi vuoteen liittyen?

Ensi vuosi tulee olemaan mittaamisen kulta-aikaa, pelkästä sisällöntuotannosta siirrytään entistä strategisempaan tekemiseen, työntekijälähettilyys jatkaa kovaa kasvuaan, ja tulee uudenlaisia mittareita millä onnistumista mitataan.

 

Henna Niiranen, Differo oy

Kuka olet, mitä teet, ketkä ovat asiakkaitasi?

Olen Henna Niiranen, strategiseen sisältömarkkinointiin erikoistuneen Differon projektijohtaja. Asiakkaitani ovat mm. A-Insinöörit, HappyOrNot, BLC sekä Grant Thornton, joiden kasvua vauhditan tiimini kanssa sisältömarkkinoinnin, sosiaalisen myynnin ja muiden verkossa vaikuttamisen keinoin. Aloitan myös tammikuussa 2018 YAMK-tutkinnon opiskelun – minusta tulee yksi suomen ensimmäisistä #myyntimaisteri-tittelin omaavista asiantuntijoista.

 

Kerro lyhyesti, minkälaista markkinointia teit v. 2017 aikana?

Asiakkaille sekä oman yrityksemme markkinoinnissa keskityimme strategiseen sisältömarkkinointiin: miten sisällöillä toteutetaan yrityksen strategisia tavoitteita? 99% asiakkaistamme tämä tavoite on kasvu, johon käytetään niin myynnillisempiä keinoja, kuin myös pitkäkestoista, ajatusjohtajuuden luomiseen keskittyvää markkinointia. Käytännössä työpöydälläni on mm. sisältöstrategiatöitä, verkkosivustouudistuksia ja markkinointiautomaation sisällöllisiä käyttöönottoja.

 

Mikä oli tärkein tai yllättävin vuoden aikana oppimasi asia?

  1. Muutos ottaa aikaa ja se tehdään yksi askel kerrallaan. Käännös asiakaslähtöiseen markkinointiin ei ikinä tapahdu yhden yön yli, tämän näen päivittäin asiakkaissani.
  2. On parempi tehdä yksi asia kunnolla loppuun, kuin tehdä monta asiaa hutiloiden ja jättää kesken. Priorisointia on pakko tehdä, jos haluaa saada jotain aikaan. Tämä on usein kivuliasta, mutta kannattaa. Pätee etenkin markkinoinnin työpöydän organisointiin!
  3. Ihminen on kokonaisuus ja me jokainen tuomme myös työpaikalle omat inhimilliset rajoitteemme, uskomuksemme, pelkomme ja toki  myös positiivisen draivimme ja innostuksemme. Näitä meidän pitää itsessämme, kollegoissamme ja asiakkaissamme tunnistaa ja kunnioittaa.

 

Kuluvaan vuoteen verrattuna, mitä teet ensi vuonna toisin?

Keskityn kasvattamaan myynnin osaamista ja työssä haluan tehdä vielä enemmän kv-caseja – nytkin niitä jo onneksi on pöydällä! Privapuolella huolehdin paremmin omasta jaksamisestani, sillä vaikka työn imu on valtava, on elämässä hyvä olla jotain muutakin.

 

Suosittele kirjaa, sivustoa, some-tiliä yms, joista haet inspiraatiota tai ratkaisuja ongelmiin?

Content Marketing Institute on hyvä tiedonlähde verkossa.

Kirjakaupasta suosittelen nappaamaan Katri Tannin ja Kati Kerosen Sisältöstrategia: Asiakaslähtöisyydestä tulosta -kirjan, mikäli muutos digiajan asiakaslähtöiseen markkinointiin, viestintään ja myyntiin on agendalla.

Omalla lukulistalla on tälle vuodelle vielä Laura Pääkkösen Social selling -opus sekä Kurvisen, Laineen & Tolvasen ja Henkilöbrändi-kirja.

 

Muut terveiset?

Rock on!

 

 

Mikko Eerola, Apollo Industries

Kuka olet, mitä teet, ketkä ovat asiakkaitasi?

Olen Mikko Eerola, yrittäjä, autan asiakkaita löytämään ja hyödyntämään digitalisaation ja maailman muuttumisen synnyttämiä bisnesmahdollisuuksia. Asiakkaitani ovat suuryritykset jotka haluavat luoda uutta liiketoimintaa, ja teknologia- ja datavetoiset kasvuyritykset jotka haluavat kansainvälistyä.

 

Kerro lyhyesti, minkälaista markkinointia teit v.2017 aikana?

Alkuvuodesta vastasin vielä Affecto Oyj:llä bisnesyksiköstä, joka kehitti uusia teknologioita hyödyntäviä ratkaisuita kuluttajatoimialoille. Lanseerasimme uuden kasvojentunnistusta ja reaaliaikaista analytiikkaa hyödyntävän tuotteen. Tässä tärkeimpänä markkinointikeinona oli medianäkyvyys. Kerroin sekä ratkaisusta että siihen liittyvistä teemoista (kasvojentunnistus, keinoäly, yksityisyys) mm. HS:ssä, Ylen aamu-tv:ssä sekä radiossa. Teimme lisäksi Ruisrockin kanssa yhteistyötä analysoimalla festarikävijöiden tunnetiloja ja saimme tälle myös hyvin näkyvyyttä.

Syksyllä, lanseeratessani oman yritykseni Apollo Industriesin, fokusoin kaiken energiani LinkedInin hyödyntämiseen. Tein sekä tekstipostauksia että videoita, ja sain näille yhteensä satojatuhansia näyttöjä ja erittäin hyvin huomiota minulle tärkeässä kohderyhmässä. LinkedIn on edelleen tärkein markkointikanavani.

 

Mikä oli tärkein tai yllättävin oppi v.2017 aikana?

Ihmiset katsovat edelleen aamu-tv:tä. Oltuani alkuvuodesta vieraana alkoi puhelin välittömästi vilkkua notifikaatioista: tekstareita, sosiaalisen median viestejä, puheluita. Itselläni ei ole televisiota joten tämä tuli minulle yllätyksenä.

 

Kuluvaan vuoteen verrattuna, mitä teet ensi vuonna toisin?

Parannan säännöllisyyttä sisällöntuottamisessa. Teen vähemmän videoita jotka vaativat raskasta editointia ja enemmän lyhyttä, spontaania sisältöä. Tulen myös tekemään podcast-muotoista sisältöä.

 

Suosittele kirjaa, sivustoa, some-tiliä yms, joista haet inspiraatiota tai ratkaisuja ongelmiin?

LinkedIn-verkostoni on ensisijaisen tärkeä. Tämän lisäksi kuuntelen aina Tim Ferrissin podcastit, ja luen Seth Godinin blogipostaukset.

 

Muut terveiset?

Tulokset tottelevat säännöllistä tekemistä. Moni suunnittelee, harva tekee. Tänään on paras päivä aloittaa!

 

 

Jaakko Suojanen, Suomen Digimarkkinointi

Kuka olet, mitä teet, ketkä tai mitkä yleisöt ovat asiakkaitasi?

Jaakko Suojanen, yrittäjä, Suomen Digimarkkinointi oy. Autamme yrityksiä kasvamaan mitattavan digitaalisen markkinoinnin avulla.

 

Kerro lyhyesti, minkälaista markkinointia teit v.2017 aikana?

Keskityimme kasvattamaan omia kanavia, eli sähköpostilistaa, sekä parantamaan ilmaista näkyvyyttä Googlessa. Markkinointi tapoina käytössä oli hakukoneoptimointi, sisältömarkkinointi, Google adwords – mainonta, Facebook, linkedin, twitter. Tietysti näiden lisäksi myös konversio-optimointi on tärkeä osa meidän markkinointia. Näiden avulla onnistuimme kasvattamaan yrityksemme liikevaihdon ilman kylmäsoittoja tarjouspyyntöjen avulla 800 000e à 1 300 000e.

 

Mikä oli tärkein tai yllättävin vuoden aikana oppimasi asia?

Tärkeimmät asiat liittyvät yrityksen hallittuun kasvattamiseen, strategia, ihmiset, talous ja toimeenpano, näiden asioiden ympärillä oma vuosi meni. Tärkeä oivallus myös se, miten yrityksen markkinointi lähtee yrityksen strategiasta.

 

Kuluvaan vuoteen verrattuna, mitä teet ensi vuonna toisin?

Ensi vuonna markkinoinnissa käytämme enemmän videoita, ääntä ja sosiaalista mediaa.

 

Suosittele kirjaa, sivustoa, some-tiliä yms, joista haet inspiraatiota tai ratkaisuja ongelmiin?

Ray Dalion Principles on tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä. Erittäin inspiroiva kaveri, joka on saanut aikaan uskomattomia asioita ja pohtinut elämää hienosti. Raylta on varmasti kaikilla opittavaa.

Yrittäjiä suosittelen tutustumaan Keith Cunningham -nimiseen mieheen, häneltä opin yrityksen taloudesta enemmän kuin keneltäkään muulta. Miehellä on todella silmiä avaava koulutus 4 day MBA.

 

Muut mahdolliset seikat jotka haluat sanoa?

Jari Sarasvuota lainatakseni: ”Aidosti intohimoisen onnellista elämää löytyy vain oman mukavuusalueen ulkopuolelta.”

 

Yhteenveto

Päättyvänä vuonna tehdyssä markkinoinnissa tunnistan kolme keskeistä teemaa: ajatusjohtajuus ja edelläkävijyys, asiakaskokemus sekä inbound. Mekaanisen puhelinluukutuksen aika on päättynyt, tärkeämpää on olla tunnistettavissa ja löydettävissä. Tyytyväinen asiakas on paras käyntikortti, haastatellut tietävät tämän ja pyrkivät siihen.

Ensi vuoden suunnitelmissa on yhtäläisyyksiä. Ehkä tärkeimpänä helpoin: jos se on toiminut tänä vuonna, sitä jatketaan ja kehitetään myös ensi vuonna. Enemmän tarinamuotoa, tarkempi kohdennus, toteutusvaiheessa käytetään verkoston osaamista. Aidot tarinat ja kokemukset ovat niitä harvoja asioita, joita kukaan ei voi kopioida.

Oma hyvinvointi ja yleisesti bisneksen inhimillinen puoli otetaan tosissaan. Myös bisnes pyörii paremmin, kun tekijät ovat energisiä. Henkilöbrändi on toistuva puheenaihe, omaa persoonaa ei voi irrottaa erilleen työn kontekstista. Tiedän, että henkilöbrändistä puhuminen voi jakaa mielipiteitä, haastatellut eivät ole moksiskaan. Pikemminkin, he tietävät että jokainen pärjää parhaiten omana itsenään, oli mukana tietoista brändäystä tai ei. Persoona kulkee mukana, aina ja kaikkialle – itseään ei voi eikä kannata paeta.

Asiat tärkeysjärjestykseen, asiat valmiiksi, hyvä mieli ja tekemisen meininki tarttuvat kuin itsestään. Näin tapahtui minullekin kirjoittaessani. Kiitos vielä kerran vastauksistanne, antaa hyvän jatkua myös ensi vuonna!

Persoonaton työpaikkailmoitus on kasvun riski

Kuva: Pixabay / Tumisu (CC0)

Yleisradio julkaisi ansiokkaan uutisen modernista työnhausta. Haastatellun LinkedIn-guru Tom Laineen mukaan persoonalla on enemmän merkitystä kuin CV:llä, verkostoilla on enemmän merkitystä kuin työkkärin ilmoituksilla, erityisosaamisella on enemmän merkitystä kuin muodollisella tittelillä. Haasteena on tehdä omasta osaamisesta näkyvää, vastuu on enemmän viestin kirjoittajalla kuin lukijalla. Oma viesti on osattava kohdentaa, oli kyseessä työhakemus tai työpaikkailmoitus.

Tulkitsen, että taipumus painottaa persoonallisuutta on hyvä asia. Maslowin tarvehierarkiaa mukaillen, tällainen työnantaja on luottavainen kykyynsä selviytyä. Uudet työntekijät voivat näin nostaa organisaation korkeammalle tasolle, kohti täyttä potentiaalia ja parempaa asemaa markkinoilla.

Viestinnän muuttaminen on yksilölle (työnhakija) helpompaa kuin organisaatiolle (työnantaja). Liian moni ilmoitus ilmaisee tarvetta selviytyä, vaikka halukkuus liittyisi korkeampiin arvoihin ja tasoihin. Tämä kirjoitus on tarkoitettu työnantajille, jotka haluavat nostaa tasoaan aiemmasta. Myös työnhakijat voivat soveltaa ideoita.

(Huomautus: älä lue kirjaimellisesti, vaan sovita ideoita tilanteesi ja käytössäsi olevien viestintäkanavien mukaan. Jos et voi laittaa kaikkea työpaikkailmoitukseen tai -hakemukseen, kerro muista asioista muissa kanavissasi tai varaudu kertomaan keskustelussa.)

 

Mitäänsanomaton ei erotu edukseen

Liian monet työpaikkailmoitukset ovat kuin sanomalehden mielipidepalsta kunnallisvaalien alla. On helpompaa valita turvallisuus tai ympäripyöreä mielipiteettömyys, kuin mahdollisuus erottua edukseen. Jokainen kannanotto minkä tahansa puolesta voidaan tulkita kannanottona mitä tahansa vastaan. Siksi lukemattomat (sic) vaalimainokset tarjoavat kaikkea kivaa kaikille ja yhtä paljon, samalla kun työnantajat tarjoavat dynaamisia näköalapaikkoja hyville tyypeille.

Voimme syyttää itseämme myös muiden rohkeuden puutteesta, kynnys somekohuille on koko ajan alempana. Julkinen mielensäpahoittaminen on saavuttanut lähes kansallisurheilun aseman. Silti parhaimmat menestyjät ovat juuri heitä, jotka toimivat johdonmukaisesti, puolustavat arvojaan eivätkä peittele ainutlaatuista persoonallisuuttaan tai kulttuuriaan.

Tarpeet ja konteksti sanelevat valtaosan työpaikkailmoituksen lopullisesta muodosta. Tahaton väärien mielikuvien levittäminen on silti yleistä. Mitä asialle voi tehdä?

 

Pyri tarkkuuteen, vältä adjektiiveja

XKCD-sarjakuvan havainto soveltuu myös työhakemuksiin ja työpaikkailmoituksiin. Hakijoilla ja ilmoittajilla on taipumus tarjota laajaa yleiskuvaa, lukijat arvostavat ja etsivät tarkkoja yksityiskohtia.

Emme voi ennustaa tulevaisuutta, paras korvike on etsiä johdonmukaisuutta historiasta. Olen jo kirjoittanut aiheesta syvällisemmin. Konkreettiset esimerkit aiemmista teoista, tapahtumista, kasvusta, vaikeuksien voittamisesta ovat hunajaa lukijalle, joka on epäilemättä nähnyt riittävästi korkealentoisia hakemuksia tai työpaikkailmoituksia. Jos et voi kertoa kaikkea hakemuksessa, kerro mistä voi hankkia lisätietoja. LinkedIn-profiilin toivoisi olevan tässä vaiheessa itsestäänselvyys.

Hakijalle hyvä vaihtoehto on julkinen työnäyte tai portfolio. Itse pidän sisällöntuotannosta, joten perustin tämän blogin sekä kirjoitan eri aiheista muissa kanavissa. (US Puheenvuoro, LinkedIn Pulse, Luova Laboratorio)

Runsas adjektiivien käyttö tuntuu hyvältä ratkaisulta, kukapa ei osaisi kuvailla itseään? Todellinen vaikutus on parhaimmillaan mitäänsanomaton ja pahimmillaan epäonnistuminen. Kirjoittajalla ja lukijalla voi olla hyvin erilaiset käsitykset, mitä adjektiivi heille tarkoittaa. Punainen tarkoittaa yhdelle kommunismia, toiselle joulupukkia, kolmannelle Coca-Colan etikettiä. He kaikki ovat oikeassa.

Rekrytoijalle hyvä tyyppi voi tarkoittaa henkilöä, jonka kanssa on ok olla eri mieltä. Hakijalle sama voi tarkoittaa henkilöä, joka antaa kaikkien kukkien kukkia eikä siksi jaksa muodostaa mielipiteitä mistään. Tai päinvastoin, ymmärrät jo mitä tarkoitan.

Paras keino kiertää riskiä on ottaa itse selvää. Työpaikkailmoituksissa on yhteystieto, josta voi kysyä lisää. Hakijan CV:ssä ja LinkedIn-profiilissa on suosituksia ja suosittelijoita. Jos kysymykset on mietitty hyvin etukäteen, ilmoitus ja hakemus saavat lihaa luiden ympärille.

 

Satunnainen otos, kehuja ja kehityskohteita

Oma työnhakuni on vielä käynnissä, olen ehtinyt nähdä monenlaisia ilmoituksia. Poimin satunnaisesti työpaikkailmoituksista sellaisia asioita, joita itse arvostan ja joihin toivoisin parannusta. Jos näitä asioita ei voi ilmaista työpaikkailmoituksessa, kerro näistä omassa kanavassasi tai viimeistään haastattelussa.

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

”Laita tulemaan CV:si ja hakemuksesi, jossa kerrot vahvuutesi myyntityössä.”
Sitaatti eräästä työpaikkailmoituksesta. Hakija on alusta asti pakotettu keskittymään olennaiseen, rekrytoija saa nipun hyviä tarinoita ja uusia ideoita.

Jos työnantaja on suurempi, tässä tapauksessa vakiintuneempi organisaatio, työnantajalla on yleensä hyvä käsitys tarpeestaan. Samalla ilmoitus on parempi ja helpommin ymmärrettävä. Otannassani voi havaita, että työnantajan koolla ja ilmoituksen selkeydellä on tunnistettava korrelaatio.

Jos työnantaja ei ole yhtä vakiintunut, eikä toimenkuva yhtä selkeä, kiinnitä vähemmän huomiota työnkuvaan ja enemmän huomiota tulevaisuuden näkymiin. Sekä yrityksen että toimialan.

Käytä työpaikkailmoituksessa ammattislangia ja lyhenteitä. Jos lukija ei ymmärrä heti, hän joutuu ottamaan itse selvää. Ilmoitus voi alusta asti karsia jyviä akanoista, kunhan ilmoituksen kokonaisuus pysyy helppolukuisen puolella.

HUONOT KÄYTÄNNÖT

Jos ilmaus ei tuo lisäarvoa ilmoitukseen, jätä mieluummin kokonaan kirjoittamatta. Muista aiempi maininta adjektiivien käytöstä: sillä mitä sanot ei ole merkitystä, merkitys on siinä miten asiat kuullaan. Jos käytät tämäntyyppisiä ilmaisuja, perustele valintasi.

”Rokkitähti.” Ian Hill on Judas Priestin basisti, perustaja ja ainoa jäljellä oleva alkuperäisjäsen. Et ehkä ole kuullut hänestä, hyvästä syystä: hän ei anna haastatteluja eikä liiku lavalla juuri ollenkaan. Vitsaillaan, että hänet naulataan paikoilleen keikan alkaessa. Ilmaisutavasta huolimatta, Judas Priestin perustaja on rocktähti. Hänellä on kaikki hyvät syyt olla vaatimaton, ura puhuu puolestaan.

Näköalapaikka on yksi ilmoitusten turhimpia kliseitä. Suomalaiset rakennukset ovat niin matalia, että näköalapaikoista on krooninen puute.

”Startup-henkinen” voi tarkoittaa (1) keskittynyt, energinen, luo jotain täysin uutta, tähtää alusta asti maailmanlaajuiseksi; (2) elää kädestä suuhun sijoittajan armosta, tuotekehityksen viedessä resurssit oma myynti ja markkinointi laiminlyöty, porukka on burnoutin partaalla. Jätä ilmaisu käyttämättä, tuo positiiviset asiat ilmi muilla tavoilla.

Kaikki sosiaalisiin taitoihin tai sosiaalisiin valmiuksiin viittaava. Koskee sekä kirjallista että kuvallista viestintää. Tilaisuus on jo menetetty, jos omaa persoonallisuuttaan pitää joutua selittelemään.

Jos some-kanavat ovat täynnä pelkkiä ryhmäkuvia, joissa kaikki ovat suu auki kuin huutamassa heimon salalausetta, introvertimpi luonne ahdistuu jo valmiiksi. Sama kääntäen: jos kuvasto ilmaisee yksikseen raatamista, ekstrovertimpi kokee jo valmiiksi puhuvansa seinille.

Kerro mieluummin, että työhön kuuluu myös ryhmätyötä sekä sidosryhmät X, Y ja Z. Jos taas etsitään uutta jäsentä olemassaolevaan tiimiin, kerro enemmän tiimistä. Kerro myös, suositko säännöllisiä työaikoja toimistolla tai vapautta työskennellä koska tai missä tahansa.

Jokainen työnhakija on hyvä tyyppi omalla tavallaan. Toki poislukien kaikki he, jotka torpedoivat hyvyytensä itse.

 

 

Yhteenveto ja vinkit

Kun listaat vaatimuksia, kerro tilanteesi mukaan joko mahdollisimman tarkasti tai minimi, josta ei neuvotella. Ensimmäisessä vaihtoehdossa ilmoitus vetää puoleensa heitä, jotka tietävät pystyvänsä menestymään tehtävässä. Jälkimmäisessä et vahingossakaan poissulje uusia ideoita ja näkökulmia.

Jos työ ja tehtävät ovat etukäteen tiedossa, kerro niistä mahdollisimman tarkasti. Helpottaa myös hakijoiden urakkaa.

Jos kyseessä on muotoaan hakeva kasvuyritys, kerro esimerkki tai pari painottaen että kyseessä on vain esimerkki. Työnantajan on hyvä miettiä, mitä tietoa, taitoa ja osaamista heillä ei vielä ole.

Pidä työpaikkailmoitus puhtaasti työpaikkailmoituksena. Jos etsit sopimussuhdetta yrittäjän tai freelancerin kanssa, ilmoitus ei koske työpaikkaa vaan alihankintasuhdetta.

Lupaa vain ne asiat, jotka pystyt pitämään. Jos olet epävarma, älä lupaa.

“People will always try to stop you doing the right thing if it is unconventional.” Warren Buffett

Menestys ei ole yksi taito, vaan eri taitojen yhdistelmä

Linna vai korttitalo? Onko taitojen yhdistelmä kestävä? Kuvat: Wikimedia Commons

Maailma on täynnä ammatteja, joissa pärjää vain olemalla paras. He jotka ovat parhaita, saavat nauttia menestyksestä – toistaiseksi. Huomenna tilanne voi olla toisenlainen, maailma voi palkita täysin erilaisesta osaamisesta. Tässä kirjoituksessa väitän, että pidempiaikainen menestys on todennäköisempää, kun yhden taidon sijaan käytössä on monien eri taitojen yhdistelmä.

Kysykää vaikkapa aikansa parhailta hevoskärryjen valmistajilta tai Symbian-koodareilta. Juuri tämän osaamisen kysyntä on heikentynyt, mutta osaamistaan kehittäneet ovat todennäköisesti löytäneet onnensa uudelleen. Pohja on valmiiksi vahva.

Dilbertin piirtäjä Scott Adams paitsi piirtää hienoja sarjakuvia, on myös oivaltava bisneskirjoittaja. Adamsin omaelämäkerta esittelee termin talent stack, ajatuksenaan että ainutlaatuinen taitojen yhdistelmä on arvokkaampi, kuin yhden taidon täydellinen hallinta. Ainutlaatuinen tarkoittaa myös arvokasta, sekä inhimillisesti että bisnesmielessä.

Eräässä puheessa kerrottu esimerkki: keskinkertainen piirtäjä + riittävän selkeä kirjoittaja + riittävän hyvä huumorintaju + keskinkertainen liikemies = sarjakuva, jota julkaistaan 2000 sanomalehdessä 65 eri maassa. Minkään yksittäisen taidon ei tarvitse olla huipputasoa, kun kaikkien taitojen yhdistelmä on ainutlaatuinen.

Oma yhdistelmäni

Ideasta innostuneena arvioin itseäni, mikä olisi oma yhdistelmäni. Hyvässä kokoelmassa taidot tukevat toisiaan, parhaat luonteenpiirteet ja asenteet voidaan laskea taidoiksi. Pohdinnan ja saamieni vinkkien perusteella kärkikymmenikköni satunnaisessa järjestyksessä.

Markkinointi ja myynti. Olen tehnyt molempia työkseni, eli joku on halunnut maksaa osaamisestani. Olen kaukana maailman tai Suomen parhaista ammattilaisista, silti riittävän hyvä pärjätäkseni.

Abstrakti, konsepti- ja järjestelmäajattelu. Pystyn hahmottamaan asioita järjestelminä, virtauksina ja vuorovaikutusten summana. Ymmärrykseni mukaan ajattelutapa ei ole se kaikkein yleisin, saati vahvimpia piirteitä. Katson olevani tässä kyvykäs.

Ilmaisutaito. Pidän itseäni parempana kirjoittajana kuin esiintyjänä, entisenä musiikkilukiolaisena myös riittävän hyvänä esiintyjänä. Vaihto-opiskeluaikanani Singaporessa olin paikallisen Toastmasters-klubin jäsen. Kaukana huipputasosta, riittävän hyvä ammattilaiseksi.

Tietämys ja tiedonhaku. Käytän paljon aikaani lukemiseen, uuden oppimiseen, “tietopankkini” kasvattamiseen. En ole niin ahkera lukija, että saisin luettua Dostojevskin tuotannon viikonlopussa, mutta olen monesti ahminut uusimmat Ilkka Remekset samana päivänä. Olen lapsesta asti osannut vaihdella silmäilevän ja syventävän lukemisen välillä, joten pidän itseäni todella hyvänä.

Politiikka, vaikuttaminen, päätöksenteko. Ensimmäinen ehdokkuuteni oli ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa 2007, jossa pääsin varajäseneksi muistaakseni 13 äänellä. Sen jälkeen olen toiminut ja edustanut kunnallisissa, maakunnallisissa, valtakunnallisissa sekä kansainvälisissä kokouksissa ja tehtävissä. Vaikka menestykseni julkisissa vaaleissa on ollut vaatimatonta, ymmärrän poliittista toimintaa ja järjestelmää keskivertokansalaista paremmin. Lasken tämän suureksi vahvuudeksi, julkisen sektorin ymmärtämisestä on harvemmin haittaa.

Kyky saavuttaa flow-tila. Tätäkin tekstiä kirjoittaessani olen täysin uppoutunut, keskittynyt, ajan- ja paikantajuni kadottanut, tyynesti tilanteesta nauttiva. Kirjoittaminen ei ole ainoa, saan tilan helposti päälle myös lukiessani tai harjoitellessani lähes mitä tahansa. Pystyn myös uppotumaan ajatuksiini, kun kävelen tai pyöräilen. Selkeä vahvuus. (Nyt tiedät, miksi en moikkaa sinua kadulla. Pahoittelen jo etukäteen.)

Elämänhallinta. Vielä pari vuotta sitten olin ylipainoinen, vuokralla asuva pitkäaikaistyötön. Nyt olen normaalipainoinen, omilla säästöilläni asumisoikeusasunnon ostanut työnhakija*. En voi väittää, että elämänhallintani olisi vieläkään huipputasoa, mutta aiempaan verrattuna huimasti kehittynyt.

Utelias. Jos kysyisit vanhemmiltani, uteliaisuus on aina ollut hallitsevin luonteenpiirre. Jos innostun jostain, innostun siitä täysillä. Ne nörttimäiset piirteet, joista saa helposti sanomista koulussa, ovat aikuisena yksi toivotuimpia ominaisuuksia.

Tunnollinen. Pidän sen, minkä lupaan. Voinee ajatella näinkin, että jos en olisi tunnollinen, minulla ei olisi kummoista kokemusta myyntityöstä ja luottamustehtävistä.

Omaperäisyys. Tässä asiassa kauneus on katsojan silmässä, mutten usko monen väittävän päinvastaista. Jos en olisi, miksi edes vaivautuisin perustamaan tai kirjoittamaan omalla nimelläni? Koska olet klikannut linkkiä ja lukenut tänne asti, olet jo kokenut pienen osan yhdistelmäni voimasta.

Joku muu minut tunteva keksii varmasti muitakin, keksin itsekin paljon pidemmän listan. Helppolukuisuuden vuoksi valitsin vain kymmenen suosikkiani.

Minkälainen sinun yhdistelmäsi on? Jatka keskustelua!

 

* Kaikki taitoni ja aikani voivat olla palveluksessasi. Tutustu LinkedIn-profiiliini ja ota yhteyttä jo tänään!

Digiajan Dale Carnegie

Digitaalinen media Dale Carnegien aikana. Kuva: Wikimedia Commons

Dale Carnegien tuotannosta on sanottu lähes kaikki, mitä voidaan sanoa. En yllättynyt mutta hämmmästyin, kuinka hyvin sanoma kestää aikaa – ystävyyden, menestyksen ja vaikutusvallan eepos on edelleen Amazonin 20 myydyimmän ja luetuimman nonfiction-teoksen listalla. Myyntitilastoa etsiessäni huomasin, että kirjasta on tehty päivitetty versio: Carnegien opit on päivitetty nykypäivään ja digitaaliseen maailmaan. Lainasin kirjan äänikirjastosta ja kuuntelin läpi.

Alkuperäinen kirja kannattaa lukea, jotta uuden kirjan sanoma aukeaa helpommin. Vaikket olisi lukenut, uusi kirja on helppoa luettavaa ja kuunneltavaa. Ota rinnalle vaikkapa Wikipedian ja HubSpotin tiivistelmät.

Uusimman version esipuheen voi lukea New York Timesin sivulta. Jos kaipaat lyhyempää tiivistelmää, lue Forbesin juttu.

Viestinnän kanavat ja muodot ovat muuttuneet, odotukset ja tarkoitus pysyvät ennallaan

Painetut lehdet ja radio olivat Carnegien ajan tärkeimmät massaviestinnän kanavat. Ensimmäiset, teknisesti alkeellisemmat televisiot olivat jo myynnissä. Ihmissuhteita hoidettiin kasvokkain ja puhelimitse, eri järjestöihin kuuluminen oli yleistä. Vaikka vanhan kirjan opit ovat ajattomia, viestintä tapahtuu aina jonkin kanavan kautta. Nykyään viestintäkanavia on huomattavasti enemmän, kuten myös formaatteja: pikaviesti, blogi, video, suora lähetys, podcast, avoimena tai rajoitetulla näkyvyydellä, jopa salattuna.

Samalla viestintä, perinteisesti ns. pehmeä taito, saa rinnalleen ns. kovien taitojen mittarit. Näyttökerrat, tykkäykset, jaot, lukuaika ja monia muita. Data voi kertoa kuinka monta ihmistä on lukenut viestin, mutta datasta ei voi suoraan päätellä viestin vaikuttavuutta. Hyvä tai huono vaikutus ei välttämättä näy siinä, mitä vastaanottaja ajattelee viestistä – eri asia, kuin välitön seuraava tapahtuma. Vaikka voisimme nähdä dataa parhaiden ystävysten riitelystä, ystävyyssuhde perustuu aivan kaikelle muulle kuin mitattaville seikoille. Siksi tällainen mittarien ja merkitysten sekoittaminen on harhaanjohtavaa, pahimmillaan vaarallista.

Digitaaliset kanavat altistavat väärinymmärryksille, koska sanatonta viestintää on vaikea välittää kirjoitetussa muodossa. Vaikka voimme ottaa kuvia, kuvata videoita, äänittää puheita, inhimillinen, samanaikainen vuorovaikutus jää vajaaksi. Tässä mielessä vaikuttavin viestintä on synkronista, kuten kasvokkain jutellessa tai videopuhelussa. Asynkroninen viestintä ei ole samanaikaista, silti toisella tavalla hyödyllistä – saamme enemmän aikaa harkita sanojamme ja viestiämme. Kirjeet ja sähkeet toimittivat tätä virkaa Carnegien aikana.

Viestintäkanavasta riippumatta, hyvä positiivinen vaikutus tehdään kuten aina ennenkin. Kohtelias käytös, kuuntele enemmän kuin puhut, ole kiinnostunut muista enemmän kuin itsestäsi – kaikki aiemman kirjan opit. Seuraavaksi muutamia uuden kirjan oppeja, jotka tuovat lisäarvoa vanhalle kirjalle.

Hillitse tunnekuohusi, ole tarkka vastauksissasi

Internetissä on helppo pöyristyä mistä tahansa, kirjoittaa ja lähettää kärkäs vastakommentti. Tämä on yksi helpoimpia tapoja vahingoittaa omia mahdollisuuksiaan voittaa ystäviä ja vaikutusvaltaa. Vielä pahempaa, kerran tunnekuohussa lähetettyä ei voi peruuttaa. Sama koskee harkitsemattomia vitsejä, itseään ei kannata altistaa väärinymmärryksille. Moni on menettänyt työpaikkansa, jopa maineensa harkitsemattoman kommentin vuoksi.

Näiden tapausten ääripäät muodostavat ristiriidan. Vapaus sanoa mitä haluaa, oikeus puolustaa itseään ja sanojaan käräjillä. Jotkut haluavat poimia rusinat pullasta, itselle täydet oikeudet muiden sanoja kohtaan, muille heikommat oikeudet omia sanoja kohtaan. Tällainen todistelu puolesta ja vastaan tekee elämästä jatkuvaa oikeudenkäyntiä. Carnegien alkuperäinen kehotus välttää kritiikkiä ja valittamista tarkoittaa, että osoittamalla toisesta negatiivista on vaikea saada vastineeksi positiivista. Pidä sanasi positiivisena ja kehuvana. Digitaalisessa ympäristössä on opittava välttämään negatiivista viestintää ja vastustamaan tunneimpulsseja.

Jokainen saa olla mitä mieltä tahansa. Mitä mielipiteitä kannattaa esitellä julkisesti, mistä mielipiteistä kannattaa jättää pysyvä jälki, on eri kysymys.

Kytke viesti yleisösi syvimpiin unelmiin

Arvot ohjaavat digitaalista viestintää aivan yhtä paljon, kuin kaikkea muutakin viestintää. Mitä paremmin viesti resonoi kuulijoiden tärkeimpien arvojen kanssa, sitä enemmän viestillä on merkitystä. Tyypillisiä esimerkkejä ovat Steve Jobsin saavutukset Applen johtajana, vihreiden arvojen yleistyminen, sekä suunnilleen jokainen menestynyt poliittinen vaalikampanja. Vanhassa kirjassa periaate on tiiviimpi, puhu toisia kiinnostavista asioista. Digitaalisessa ympäristössä on tiedostettava, että henkilökohtaisen profiilin viesti voi päätyä kenen tahansa luettavaksi. Yritysten ja yhteisöjen viestinnässä viestintä on alusta asti julkista. Hyvä viesti tai viestijä ei välttämättä ole yleisöään älykkäämpi, vaan jotain johon voi samaistua.

Kukaan ei voi hyväksyä sellaista viestiä, josta ei ole koskaan kuullut! Voimme muodostaa mielipiteen, hyväksyä tai hylätä vain ne viestit, joiden olemassaolosta olemme ylipäätään tietoisia. Usein tällainen viesti, toive, käsitys, uskomus on jo olemassa – se ei vain ole vielä kasvanut täyteen kukoistukseensa. Jokainen tyhjiö täyttyy aina jollakin.

Monet sävyltään kritisoivat viestit voivat saada nopeaa huomiota, pieniä tunneimpulsseja sieltä täältä. Kaikkein kestävimmät viestit eivät rakennu kritiikille, vaan sille, että jokin asia on puolustamisen arvoinen. Monologien pitäjä voi olla oikeassa, dialogilla saa liittolaisia. Sosiaalisen median posteilla saa näkyvyyttä – monologia. Tykkäämällä, kommentoimalla ja kommentteihin vastaamalla saa keskustelua – dialogia.

Samankaltaisuus vetää puoleensa

Carnegien aikana ystävyydet ja suhteet alkoivat tervehdyksellä. Digitaalisessa ympäristössä ensimmäinen yhteinen kontakti on tykkäys, kaveripyyntö, jako tai muu reaktio toisen tuottamaan sisältöön. Carnegien aikana ensivaikutelma ennen tapaamista saatiin yhteisten tuttujen juoruista, sanomalehdistä tai radiosta. Digitaalisessa ympäristössä on mahdotonta sanoa, missä tai koska ensivaikutelma syntyi. Saatoimme nähdä ennestään tuntemattoman henkilön kommentoivan kaverin päivitystä. Saatoimme nähdä toisen valokuvassa yhteisen tutun kanssa. Saatoimme huomata kuuluvamme samaan ryhmään. Saatoimme nähdä satunnaisen mainosbannerin rekisteröimättä sitä. Digiajassa luomme jatkuvasti suuren määrän ensivaikutelmia, olematta itse tietoisia toiminnastamme. Samalla annamme signaalin, että olen olemassa ja viestiini saa reagoida.

Voimme ottaa helposti yhteyttä suunnilleen keneen tahansa. Kaikki teemme niin. Kääntäen tämä tarkoittaa, että saamme valita seuramme ja keskustelukumppanimme melko vapaasti. Kysymys ei enää ole “ketä tunnet” vaan “keneen haluat tutustua”. Usein huomaamme seuraavamme inhimillistä taipumusta: suosimme niitä ihmisiä, joiden kanssa meillä on jotain yhteistä. Samat arvot, mielipiteet, mielenkiinnon kohteet, kirjoitustyyli – henkilö joka huomaa meissä saman, vastaa viestihimme, on ystävällinen. Samankaltaisuus vetää puoleensa kuin magneetti. Tykkäys, jako tai myönteinen kommentti on mitä parhain digitaalinen kädenpuristus.

Jokainen joka tekee näin sinulle, on osoittanut hyväksyvänsä sinut. Samoin sinä osoitat omilla klikeilläsi hyväksyntää muille. Miksi et hyödyntäisi näitä helppoja tilaisuuksia?

Yritykset voivat hyödyntää periaatetta helposti. Ilmainen näyte on parhaita keinoja herättää potentiaalisen asiakkaan kiinnostus. Jos haluat saada jotain, anna itse ensin. Digitaalisissa palveluissa tämä on jopa välttämättömyys: asiakkaalla on aina valinnanvaraa, kukaan ei halua ostaa sikaa säkissä. Jos asiakas kokee tulleensa kuulluksi ja palvelluksi, hän antaa mielellään palautetta ja ideoita. Sosiaalisessa mediassa sama tarkoittaa pyrkimystä keskusteluun yli kaiken. Älä jätä yhtään kommenttia vastaamatta tai reagoimatta!

Ilmiön kääntöpuolena on digitaalinen kupla. Taipumuksemme arvostaa samankaltaisuutta saa digitaaliset palvelut tarjoamaan enemmän sitä, mistä olemme osoittaneet pitävämme. On helppoa syyttää algoritmeja ja unohtaa, että algoritmit korostavat aiempia taipumuksiamme ja huomionosoituksiamme. Laulun sanoja mukaillen sitä saa mitä klikkaa, jokainen on vastuussa omistaan.

Osoita kunnioitusta muita kuin itseäsi kohtaan

Olemme jo lukeneet, kuinka turhaa on tavoitella voittoa väittelyssä – väittely itsessään voi sisältää välirikon siemenen. Kyyninen näkemys sosiaalisesta mediasta muistuttaa huomionkipeiden huutokilpailua, optimisti näkee tilaisuuden antaa huomiota hyville ihmisille, aikomuksille ja ajatuksille. Kun annamme kunniaa hänelle, jolle kunnia kuuluu, teemme toisen ihmisen onnelliseksi sekä vahvistamme epäitsekästä, rehellistä ja tunnollista mielikuvaa itsestämme.

Tiedämme myös, että mieluisin palkinto hyvästä työstä on muutakin kuin palkkakuitti. Rahan sekoittaminen kiitollisuuteen voi tuntua jopa epämiellyttävältä. Muilta saatu kiitos on valtava motivaation lähde. Jokainen meistä voi olla motivaation lähde toisille. En tietenkään väitä, että menestystä voi saavuttaa vain olemalla positiivinen ja kiitollinen, vaan teen havainnon, että menestyvät ihmiset osoittavat paljon kiitosta ja huomiota muita kohtaan. Hymyn voima on yksi Carnegien vanhan kirjan keskeisiä lukuja.

Mielestäni viestinnän tärkeimpiä oivalluksia on, että kaikki sanat ja reaktiot maksavat yhtä paljon. Nolla euroa kappale. Silti huomaamme, että meillä kaikilla on mahdollisuus levittää rajattomasti hyvää oloa ympärillemme, mutta kaikki eivät valitse tehdä niin.

Ronald Reaganilla oli presidentin virkansa aikana sitaatti työpöydällään: “There is no limit to what a man can do, or where he can go, if he doesn’t mind who gets the credit.”

Kerro tarinasi rohkeasti

Kun viestin ympärille rakennetaan tarina, viesti saa uusia voimia. Tässä tapauksessa tarjoamme viestimme vastaanottajille mahdollisuuden liittyä osaksi heitä, kertojaa ja kaikkea muuta suurempaa tarinaa. He jotka kertovat tarinaa eteenpäin, saavat kokea olevansa osa tarinaa ja vaikuttavansa, kuinka tarina jatkuu. Vastaavasti tarina saa voimansa sen kertojilta: mitä enemmän kertojia, sitä enemmän kuulijoita, sitä vahvempi tarina.

Henkilökohtainen tarina voi kertoa noususta menestykseen, menestyksen romahduksesta, läheisen menettämisestä, halusta elää arvojensa mukaan myös vaikeissa tilanteissa. Vaikka tarinasi kuulijat eivät olisi itse kokeneet samaa, he pystyvät myötäelämään kokemustesi kanssa. Henkilökohtaista tarinaa ei myöskään voi kopioida, vain sinä olet elänyt sen läpi sellaisenaan. Moni voi silti saada voimia tarinastasi, kun se kerrotaan aidosti ja tunteikkaasti.

Uusi kirja mainitsee, että jos tarinankertoja itse hyötyy tarinansa voimasta, asia hyväksytään eikä asiaa edes ajatella. Kaikki yritykset, järjestöt, brändit, jopa aatteet elävät ja kuolevat tarinoidensa mukana. Olennaista on, että kuulijat tietävät mihin tarina perustuu. Menneisyyteen ja nykyhetkeen perustuvaa tarinaa voi arvioida faktan ja fiktion kautta, tulevaisuuden visiot perustuvat unelmiin ja tavoitteisiin. Muista, että Martin Luther Kingillä oli unelma eikä kyselytutkimusta.

Carnegien vanhassa kirjassa luku on nimeltään dramatisoikaa aatteenne – korosta niitä kohtia, jotka tekevät tarinasta kiinnostavan. Kirjoita oma tarinasi, äläkä pelkää kertoa sitä!

Syyllisten osoittelu on turhaa, anna tilaisuus pyytää anteeksi

Tunnekuohut johtavat erehdyksiin, digitaalisessa maailmassa myös pysyviin jälkiin. Mahdollisuus kasvojen säilyttämiseen ja anteeksipyyntöön on tärkeää, koska erhe voi olla koko maailman nähtävissä. Erehdysten lisäksi kohtaamme pienempiä epäonnistumisia. Saatamme olla itse tehneet kaiken oikein, toivottu lopputulos jää silti saamatta.

Jos seuraukset hoidetaan hyvin, epäonnistumisesta kasvaa arvokas oppimiskokemus. Huonosti hoidetut seuraukset voivat levitä digitaalisesti pahemmin kuin alkuperäinen virhe. Onneksi myös hyvin hoidetut ongelmatilanteet voivat saada poikkeuksellista huomiota. Oma suosikkini on tarina Alaskasta, ravintolan omistaja puolusti työntekijäänsä huonosti käyttäytyvältä asiakkaalta. Asiakkaalle tapaus tarkoitti -tunnekuohunsa lisäksi- myös pysyvää porttikieltoa tavintolaan.

Kuinka usein alaskalainen ravintola saa kirjoitukselleen 34 tuhatta tykkäystä ja 8000 jakoa? Kuinka moni ravintola ylipäätään saa yleisöltään yhtä paljon kunnianosoituksia? Dale Carnegie nostaisi hattuaan.

Yhteenveto

On helppoa huomata, että digitaalinen viestintä ei periaatteeltaan poikkea mistään muustakaan viestinnästä. Digitaalinen ympäristö ja yhteisö korostavat viestin vahvuuksia, heikkouksia, aikomuksia, tavoitteita, viestin seurannaisilmiöitä ennennäkemättömiin mittakaavoihin. Viestin julkaisijan on tiedostettava vastuunsa, tarkistettava lähteensä, käyttäydyttävä korostetun kohteliaasti, aidosti ja innostuneesti. Kilpailu yleisön huomiosta on kovaa, monet ovat epäonnistuneet surkeasti. Monet ovat onnistuneet yli kaikkien kuvitelmiensa.

Ihmisen osuus ei ole juurikaan muuttunut – pikemminkin korostunut. Tunteelle ja impulsseille on helppo antautua, kun edessämme ei ole ihminen vaan näyttö. On helppo unohtaa, että viesti on alunperin ihmisen kirjoittama. Kanava hämää, kuvittelemme kirjoittavamme näytölle, vaikka oikeasti kirjoitamme ihmisille.

Digitaalinen jälki on ikuinen. Muistijälki ei ole yhtä kestävä, mutta vaikutus voi olla. Vaikka digitaalista viestintää on helppo tutkia mitattavilla arvoilla, ihminen tulkitsee ja kokee kaikilla mahdollisilla arvoilla.

Tekoäly on työkalu, ihminen on päättäjä

Erittäin tieteellinen esitys tekoälyn ja ihmisälyn eroavaisuuksista

Tekoäly on kerännyt kiitettävän määrän huomiota ja juttuja kotimaisessa mediassa. Noloimmasta päästä, kun eräs puoluejohtaja pohti voiko tekoälyn kanssa kommunikoida suomeksi ja ruotsiksi, on onneksi päästy eteenpäin. Äskettäin Työ- ja Elinkeinoministeriö julkaisi raportin Suomen tekoälyaika: Suomi tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi – Tavoite ja toimenpidesuositukset  täynnä laadukasta asiaa.

Samaan aikaan moni miettii, mitä riskejä tekoälyyn voi liittyä. Yleisradion artikkeli kiinnittää huomiota päätöksentekoon ja päätöksiä tekeviin algoritmeihin. Johtopäätös on, että vaikka päätöksentekoa ulkoistetaan “mustalle laatikolle”, jonka toimintaperiaate on liikesalaisuus ja siten suojeltu ulkopuoliselta maailmalta, ihmisen pitäisi sanoa viimeinen sana.

En ole talous- enkä tilastotieteilijä, mutta näinhän ihmiset tekevät jo nyt. Ovatko analyysit ja päätökset hyviä, on eri kysymys.

Aineistot ja algoritmit

On mahdollista, että tekoäly on -teknisesti- paljon helpommin hallittava “musta laatikko” kuin ihmisen aivot ja ajattelu. Algoritmia käyttävän palvelun ylläpitäjillä on suora vaikutusvalta algoritmin toimintaan, sekä mahdollisuus vaikuttaa algoritmille syötettyyn aineistoon.

Ihmisellä voi olla vaikeuksia vaikuttaa edes oman ‘algoritminsa’ toimintaan, aineiston keruusta johtopäätöksiin ja seurausten arviointiin (aistihavainnot-käyttäytyminen-analyysi). Kykyjen kehittäminen vaatii omaa aktiivisuutta, mahdollisuudet vaihtelevat suuresti elämäntilanteesta riippuen.

Ihmisen eduksi on luettava tietoisuus omasta vajavaisuudestaan, sekä monet keinot tutkia itseään (psykologia, sosiologia, filosofia, käyttäytymistieteet, neurologia yms). On helppoa kuvitella, että myös tekoälyyn liittyviä aineistoja, toimintaa ja johtopäätöksiä arvioidaan yhtä monipuolisesti. Jos ei nyt, niin varmasti joskus.

Ihmiseen ja robottiin voidaan yleistää: jos sitä toistaa, se vahvistuu. Jos sitä ei toista, se surkastuu. Ihmisen confirmation bias on vain hienostuneempi versio, kuinka tekoäly toistaa aineiston perusteella opittua.

Data kertoo nykyhetkestä ja menneisyydestä

Yksi tekoälyn suuria ja tarpeellisia kykyjä on löytää olennainen kohinasta ja tehdä ennusteita. Hyvät ennusteet perustuvat nykytilaan ja historiaan, mitä on tapahtunut tämän hetken ja valitun alkupisteen välillä.

Emme voi mitenkään tietää, mitä tulevaisuuden data tai jopa tulevaisuuden faktat ovat. Siksi, että niitä kerätäkseen pitäisi siirtyä tulevaisuuteen – emme ole vielä keksineet toimivaa kristallipalloa tai aikakonetta. Sebastian Wernicken TED-puhe on erinomainen kuvaus nykyhetken datan ja tulevaisuutta koskevien johtopäätösten eroavaisuudesta.

Eräs tuntemani data-analyytikko sanoi, että suurin osa työajasta kuluu dataa siivotessa. Analyytikot joutuvat kyselemään jatkuvasti, mikä on olennaista ja millä on merkitystä. Kasvava datamäärä ei välttämättä helpota valintahalvausta, vaan saattaa jopa pahentaa sitä. Paradoksaalisesti analytiikan kehitys kasvattaa vaatimuksia inhimillisiä kykyjämme kohtaan, aineistoon liittyvät kysymykset ovat vasta alkua.

Tunne ohjaa päätöksentekoa

Algoritmiin voi liittää tunteisiin liittyvää dataa (sentiment analysis), mutta algoritmi itse ei tunne mitään. Ihminen taas tuntee monia eri tunteita, hyviä ja huonoja. Tunteiden tarkoitus on ohjata käyttäytymistä pois vaarasta, kohti turvallisuutta ja onnistumisia.*

Ihmisen tunteet, empatia ja intuitio ovat miljoonien vuosien evoluution tulosta. Me olemme olemassa ja kehittyneet tällaisiksi, koska muut ihmiset ovat pitäneet ja suosineet tuntevia ja empaattisia kumppaneita. Tekoälyllä ei ole tällaista historiaa, joten olisi kohtuutonta vaatia koodilta vastaavia kykyjä.

Sen sijaan on kohtuullista vaatia, että koodin kirjoittajat ja vastuulliset päättäjät ottavat kaiken irti omasta inhimillisyydestään.

Työn tulevaisuudesta

The Future of Employment: How Susceptible are Jobs to Computerisation? on Oxfordin yliopistossa tehty katsaus, mitkä työt ja tehtävät ovat pienimmässä ja suurimmassa vaarassa kadota automaation ja tekoälyn kehittyessä. Suurimman uhan alla on puhelinmyyjän työ, pienin taas viriketerapeutti (recreational therapist).

Voidaan tehdä karkea johtopäätös: tulevaisuudessa tarpeellisin työ on henkilökohtaista, tarjoaa apua, ratkaisee ongelmia, hoitaa terveyttä. Tarpeettomin työ on yksipuolista tyrkytystä, vapaa-ajan häirintää, lähtökohtaisesti vastaanottajalle merkityksetöntä. Samaan aikaan pienimmän riskin päässä on useita myynti- ja markkinointityön tehtäviä ja nimikkeitä.

Vedetään taas mutkia suoriksi: tekoälystä tulee työkalu, joka vapautta enemmän aikaa, energiaa ja voimavaroja inhimilliseen kohtaamiseen. Myynti ja markkinointi ovat parhaimmillaan asiantuntevaa palvelutyötä, pahimmillaan häiriköintiä. Juha Pihkakosken mukaan tekoälystä tulee luottokumppani.

Mitä mieltä itse olet? Jatka keskustelua!

 

* Ks. esim. Daniel Goleman: Emotional Intelligence

Esitys 11.10.2017: Merkkijono on miekkaa mahtavampi – vaikuttava kirjoittaminen

Puheeni ja esitykseni tapahtumassa “Network, pitch and write like a professional Vol 3.0!” muistivarauksin. Aiheena vaikuttava kirjoittaminen sekä esimerkki blogin hakukoneoptimoinnista.

Historia: miksi kirjoitamme?

Jos unohdamme luolamaalaukset ja vastaavan symboliikan, ensimmäiset kirjoitukset olivat yksinkertaisia kirjanpitoa. Pienillä merkinnöillä ilmaistiin lukumääriä esimerkiksi saaliin koosta, sadon määrästä, karjasta sekä muista omistuksista. Maanviljelyn myötä hylkäsimme elämän metsästäjä-keräilijöinä ja valitsimme pysyvät asuinpaikat. Ihmisyhteisöjen koon kasvaessa tarvittiin uusia tapoja hallita yhteisöjä ja pitää kirjaa yhteisön omistuksista – myös veronmaksua varten.

Myöhemmin keksittiin, että eri merkinnöillä voidaan ilmaista tiettyjä äänteitä. Aakkoston synnyn myötä oli mahdollista tallentaa asioita, joita ei voinut ilmaista symboleilla tai kirjanpidollisilla merkinnöillä. Esimerkiksi lainsäädäntö oli ulkomuistin varassa, ehkä juuri tästä syystä vanhimmat lait olivat yksinkertaista silmä silmästä, hammas hampaasta -muotoa. Aakkoston nerokas seuraus oli vähentää painetta muistaa asioita ulkoa, kun pystyimme kirjoittamaan sanamme sellaisena kuin ne lausumme.

Ennen kirjapainon keksimistä kaikki kopiot tehtiin käsin. Munkit kopioivat käsin pyhiä kirjoituskokoelmia, ei ollut muuta tapaa tehdä kopioita aiemmista tallenteista. Kirjapainon myötä pystyimme sekä kopioimaan että levittämään kirjoituksia aivan uudella mittakaavalla. Tietokoneet ja nykyaikainen painotekniikka moninkertaistivat vanhan tekniikan mahdollisuudet.

Lyhyesti: me kirjoitamme, koska haluamme vähentää riippuvuutta ulkomuistista. Sen lisäksi meillä on käytössä työkalut, joilla voimme levittää haluamiamme merkityksiä massiivisella tavalla vaikka koko maailman luettavaksi.

Miten merkitys muodostetaan?

Merkitys on vahvin ajatusta ja käyttäytymistä ohjaava voima. Aivomme luovat merkityksiä samalla tavalla, kuin hyödynnämme hyperlinkkejä internetissä: voimme vapaasti yhdistää eri asioita toisiinsa, muodostaen pala kerrallaan verkostoa eri käsitteistä ja merkityksistä. Kirjoittaja saa itse luoda ne assosiaatiot, joita kirjoitus välittää eteenpäin.

Mahdollisuuteen liittyy väärinymmärryksen riski. Kun luemme kirjoitusta, näemme vain pienen osan kaikesta mahdollisesta viestinnästä. Esimerkiksi nyt kun luet tätä tekstiä, saatat kuvitella kehonkieleni ja äänenkäyttöni yleisön edessä. Lukijalle kirjoitus on eräänlainen näkymätön puhe, mielikuvitus täyttää kaikki mahdolliset aukot. Yleensä emme itse ole tietoisia, koska prosessi on niin automaattinen ja intuitiivinen.

Miksi kirjoitus epäonnistuu? Viisi omasta mielestäni tärkeintä syytä.

Kirjoituksen tarkoitus ja kohdennus epäonnistuu. Jos kirjoittaja ei ole varma, mitä tarkoitusta ja merkitystä haluaa edistää, lukija ei voi ymmärtää asiaa oikein.

Julkaisukanavaa käytetään väärin. Painetussa kirjoituksessa ei voi käyttää linkkejä tai kuvia netin tavoin. Kun kirjoitusta jaetaan sosiaalisessa mediassa, ko. palvelun algoritmi suosii tai hylkii erilaisia viestejä.

Epäselvä konteksti. Kirjoittaja unohtaa keskittyä asiaan, harhailee liikaa, ei etene loogisessa järjestyksessä. Lukijalla on liikaa mahdollisuuksia ymmärtää viesti väärin.

“Curse of knowledge”, tietoisuuden kirous. Jokainen kirjoittaja on kirjoituksensa paras asiantuntija. Lukijoilla on eri näkemyksiä ja erilainen tieto käytettävissään. Kirjoittajan ei tietenkään tarvitse avata yleisiä käsitteitä (esim. DNA), mutta kirjoittajan täytyy välttää omaa ammattislangia ja konsulttijargonia aina kun mahdollista.

Kirjoituksen tyylilaji ei tue tarkoitusta ja kontekstia. Kirjoitettu satiiri on helppo ymmärtää väärin, koska kehonkieli ja äänensävy puuttuvat. Jos kirjoittaja haluaa esitellä vision paremmasta tulevaisuudesta, asiaa ei voi arvioida faktalla ja datalla. Näillä voi perustella vain nykyhetkeä ja menneisyyttä. Vastaavasti tämän päivän tilannekatsausta ei voi perustella “unelmahötöllä”. Lukija ei välttämättä erota toisistaan fiktiota ja epärealistista tulevaisuudenkuvaa, mutta kirjoittajan on ymmärrettävä eroavaisuus.

Martin Luther King tiesi hyvin, miksi kannattaa puhua unelmista

Miksi kirjoitus onnistuu? Viisi omasta mielestäni tärkeintä syytä.

Kirjoitus käyttää tunnistettavaa tarinaa tai hahmoa. Tarina on kielen huumetta. Jos pystyt käyttämään tunnistettavaa taustatarinaa, kirjoituksesi on lukijalle merkityksellinen. Joitakin hahmoja mm. tuhkimotarina (ryysyistä rikkauksiin), Ikaros (polttaa siipensä lennettyään liian lähelle aurinkoa), alikersantti Rokka (yksilön kapina järjestelmää vastaan). Esimerkiksi startup-yrittäjä voi käyttää kaikkia kolmea: autotallissa aloitettu firma kasvaa menestykseen, kilpailijoiden ylimielisyys kääntyy heidän tappiokseen, sinnikkään perustajan kyky ratkaista ongelmia muuttaa koko maailmaa.

Kirjoitus on sisäisesti ehjä ja loogisesti etenevä. Kirjoittaja kuljettaa lukijan alusta loppuun, haluamansa reitin kautta, ilman keskeytyksiä. Vältä esim. muotoja “edellinen – jälkimmäinen”, nämä pakottavat lukijan katsomaan taaksepäin. Samalla matka keskeytyy. Tee lukijan matka helpoksi!

Mieleenpainuva merkitys. Kirjoittaja on nähnyt vaivaa muodostaessaan ne assosiaatiot, jotka lukijan halutaan muistavan. Viimeisen pisteen jälkeen on oltava joku ajatus. Usein tällainen lopetus on CTA, call-to-action, kehotus toimintaan.

Tiivis ja helppolukuinen. Yhdysvalloissa Flesch-Kincaidin testi arvioi kirjoituksen vaikeusastetta ja ymmärrettävyyttä. Täydet sata pistettä saanut kirjoitus on helppolukuinen, oletuksena 11-vuotiaan koululaisen ymmärrys ja lukutaito. Toinen ääripää, 0-30 pistettä tarkoittaa vaikealukuista tekstiä, yleensä tiettyä ammattislangia tai vaatii korkeakoulutetun sanavarastoa.

Kirjoitus kunnioittaa formaattia ja algoritmia. Underhood -analytiikkapalvelun suositus Facebook-postaukselle on kuva ja 50-500 merkkiä tekstiä. Myös sosiaalinen media suosii pitkää formaattia (Twitter poislukien).

Kuvankaappaus 16.10.2017 incognito-tilassa.

Esimerkki: blogin hakukoneoptimointi (SEO)

SEO on lyhenne sanoista Search Engine Optimization. Kyseessä on tekniikka, jolla kirjoitus tehdään hakukoneelle helposti löydettäväksi. Käytän esimerkkinä aiemmassa työpaikassani kirjoittamaani blogia Google Tango for Real Estate – The Future of Property Marketing, joka oli kirjoitushetkellä Googlen ykkössijalla. Käyn lyhyesti läpi blogin onnistumisen syyt.

Ymmärrä Googlen logiikka. Googlen perustajat olivat Stanfordin yliopiston jatko-opiskelijoita. Väitöskirjaa kirjoittaessaan he miettivät keinoa järjestää lähdemateriaalina käytetyt artikkelit. Johtopäätös: mitä useammin muut artikkelit viittaavat tiettyyn artikkeliin, sitä vahvempi ja tärkeämpi artikkeli on kyseessä. Periaate on edelleen sama – informaation ja viittausten määrällä ja laadulla on merkitystä. Tässä tapauksessa kirjoituksen pituus sekä linkkien käyttö.

Tutki muita hakuja ja avainsanoja, tee näistä otsikoita. Googlen Keyword Planner -työkalulla voi tutkia, mitä muut käyttäjät ovat hakeneet. Tee hakuja ja kirjaa ylös tärkeimpiä hakusanoja, joita voit käyttää kirjoituksessasi. Tärkein avainsana pitää sijoittaa pääotsikkoon ja ensimmäiseen kappaleeseen, muita voi käyttää väliotsikkoina <h2> -tunnisteella.

Tiivistä blogin asiat infografiikaksi. Teksti vaatii keskittymistä, grafiikka kertoo ydinasiat nopeammin. Voit tehdä myös toisinpäin: tee ensin infografiikka, jaa somessa. Jos huomaat yleisösi pitävän kuvasta, grafiikka kannattaa kirjoittaa kokonaiseksi blogiksi.

Pitkä teksti > lyhyt teksti. Kysymykseen ei ole yhtä ainoaa menestysreseptiä, yleisellä tasolla Google suosii pitkää tekstiä. Toki on mahdollista kirjoittaa lyhyesti, jos osaa kirjoittaa tiiviisti (Seth Godin, Timo Soini). Eri tutkimusten perusteella voi miettiä porrastusta: 300 sanaa – 500 sanaa – 900 sanaa – 1500 sanaa – 2000 sanaa. (Tässä blogissa on 1031 sanaa.)

Kirjoittajan on muistettava oma ajankäyttönsä, pitkä kirjoitus vaatii paljon enemmän aikaa ja työskentelyä. Kirjoittajan on tehtävä valinta, mikä sanamäärä riittää ja pystyttävä pitämään kirjoitus tiiviinä. (Lähteitä: Buffer blog, Yoast, SnapAgency, Neil Patel)

Kaikesta huolimatta lukija päättää, onko kirjoitus hyvä! Itse käytän noin 95% ajasta kirjoitukseen, tutkimustyöhön, oikolukuun ja grafiikkaan, vain 5% muotoiluun ja korostuksiin. Ensimmäinen versio on aina umpisurkea, usein vasta viides versio alkaa olla lähellä julkaisukuntoa.

Yhteenveto

Hyvä kirjoitus tarjoaa merkityksen lisäksi tunnetta, järkeä, tietoa tai hyötyä. Mitä useampaa, sitä parempi.

Käytä oikolukuun ja hiomiseen niin paljon aikaa, kuin tarve vaatii. Lukija ajattelee, että kirjoittajalla on kaikki mahdollinen aika käytössään. Jos julkaisun jälkeen jää virheitä, eikä virheitä korjata nopeasti, lukija voi pitää kirjoittajaa huolimattomana. Jopa typeränä.

“It’s not what you say, it’s what people hear.” Frank Luntz on yhdysvaltalainen politiikan konsultti, tunnetuin teoksensa Words That Work kannattaa lukea.

Jos haluat kysyä lisää, ota yhteyttä tuomas@vaikutusvalta.fi tai jätä kommentti alle!

Smartin malli ihmisen potentiaalin arvioinnista: tapaukset pääomasijoitus ja työhaastattelu

Ihmisen potentiaali Smartin mallin mukaan

Haastattelijan mindmap, oli kyseessä työhaastattelu tai muu päätös

Kun työnantaja haastattelee työntekijää, tai pääomasijoittaja etsii uutta sijoituskohdetta, molemmissa valinnoissa on paljon samaa. Työnantaja palkkaa sekä ammattitaidon että ihmisen, sijoittaja ostaa yritystä sekä paikan pöydästä yrittäjien kanssa. Työhaastattelu tai sijoituspäätös tehdään tulevaisuutta ajatellen, mutta päätökset perustuvat konkreettisesti historiaan ja mielikuviin tulevaisuudesta. Ihmisen potentiaalin arviointi on yksi tämän maailman tärkeimpiä, mutta myös vaikeimmin arvioitavia päätöksiä.

Tutustuin Geoffrey Smartin v.1998 väitöskirjaan ”Management Assessment Methods in Venture Capital: Toward a Theory of Human Capital Valuation.” On totta, että liiketoimintaympäristö ja pääomasijoittaminen -etenkin teknologiassa- ovat muuttuneet valtavasti 19 vuodessa. Ihmisen päätöksentekokyvyn ‘tuotekehitys’ on hitaampaa.

Vaikka edellä tutkitaan pääomasijoittajia, logiikassa on paljon hyvää myös muita vastaavia päätöksiä varten. Koska termi human capital valuation on vaikea kääntää suomeksi, puhun potentiaalin arvioinnista.

Stereotyyppisessä uudessa startupissa on vain perustaja(t), liikeidea, ehkä myös alkeellinen demo. Vähän pidemmälle edenneet startupit, joita sanottakoon tässä kokeneiksi yrityksiksi, voivat myös etsiä uusia sijoittajia. Näitä kahta ei kannata sekoittaa toisiinsa, molempia on hyvä arvostella eri kriteereillä. Tilanne on vastaava, kuin nuori etsii ensimmäistä työtään ja kokeneempi seuraavaa työtään.

Päätös tehdä sijoitus tai palkata voi olla onnistunut päätös, ihan yhtä lailla kuin päätös olla sijoittamatta tai palkkaamatta. Seuraavat tulokset kuvaavat potentiaalin arvioinnin paikkaansapitävyyttä, riippumatta kumpi päätös lopulta tehtiin. Puhun selkeyden vuoksi haastattelijoista, sekä uusista ja kokeneista hakijoista.

Miten haastattelija toimii

Smart kuvailee haastettelijan toimintatapoja eri sterotyyppien kautta. Lentokapteeni, korostetun analyyttinen, itsekriittinen, monimutkaisuuden hyväksyvä haastattelija onnistui parhaiten. Soluttautuja, haastattelija joka viettää aikaa ‘kentällä’ mahdollisen kumppaninsa kanssa ennen päätöstä, onnistuu toiseksi parhaiten.

Kosija, haastattelija joka kuuntelee vain omaa sydäntään, onnistui arvioissaan kaikista huonoimmin. Muita epäonnistujia ovat kuulusteleva syyttäjä, itseluottamuksestaan päihtynyt taidekriitikko ja epäolennaista tietoa itseensä imevä pesusieni.

Viesti on selkeä: hyvä haastattelija etsii todisteita, huono rakastuu itse keksimiinsä ajatuksiin.

Miten uutta hakijaa arvioidaan

Haastattelija pyrkii arvioimaan etenkin teknistä osaamista, ymmärrystä toimialasta, johtajuutta, myynti- ja markkinointitaitoja sekä strategista ajattelua. Yrityksillä nämä ovat selkeämpiä termejä, uudella työnhakijalla voinee puhua kyvystä johtaa itseään.

Suurimmat epäonnistumiset, arvion sokeat pisteet ovat puutteet johtajuudessa, yhteistyökyvyssä, myynti- ja markkinointitaidoissa, teknisessä osaamisessa ja tiimin rakennuksessa.

Uuden hakijan kohdalla tilanne on ymmärrettävä: jos ei ole historiaa, vaan pelkkiä suunnitelmia ja aikomuksia, johdonmukaisuutta on vaikea etsiä. Ehkä juuri siksi samat asiat ovat molempien listojen kärjessä.

Miten kokenutta hakijaa arvioidaan

Haastattelijat pyrkivät arvioimaan etenkin myynti- ja markkinointitaitoja, johtajuutta, teknistä osaamista, yhteistyökykyä ja ymmärrystä toimialasta. Oletetaan, että kokeneempi yritys tai työnhakija on jo kerännyt todisteita potentiaalistaan.

Suurimmat epäonnistumiset, arvion sokeat pisteet ovat puutteet työetiikassa, johtajuudessa, talousosaamisessa, rehellisyydessä ja päätöksentekokyvyssä.

Punainen lanka näyttää olevan kyky kasvattaa yrityksen liiketoimintaa. Itse tulkitsen, että jos haastateltava on kaunistellut nykytilaa, eikä haastattelija ole onnistunut arviossaan, sokeat pisteet vaikuttavat loogisilta. On myös mahdollista, että aiempi talouskehitys perustuu vain osin haastateltavaan itseensä. Markkinatilanne voi toimia kuin vuorovesi, joka nostaa tai laskee kaikkia veneitä.

Mitä konkreettisempi haastattelu, sitä tarkempi ennuste

Jos hakija on vasta uransa alussa, persoonallisuuden arviointi korostuu. Haastattelun on hyvä olla etukäteen suunniteltu, täynnä konkreettisia kysymyksiä. Haastattelija haluaa etsiä johdonmukaisuutta, koska muuta todisteen kaltaista ei ehkä ole saatavilla. Jos hakija on yritys, johdonmukaisuutta kannattaa etsiä myös liiketoimintasuunnitelmasta, sekä sen perusteista ja arvioista.

Jos hakija on kokeneempi, haastattelu on yhtä tärkeä, mutta väitöskirjan mukaan työnäyte voi jopa heikentää arvion tarkkuutta. Sen sijaan haasteltavan kannattaa kerätä referenssejä, joista haastattelija voi etsiä johdonmukaisuutta.

Yhteenveto

Hyvä haastattelija etsii todisteita. Kuten hyvä tutkija, myös haastattelijan kannattaa etsiä myös päinvastaisia todisteita. Jos haastattelija tekee päätöksensä väärin perustein, ei kannata ihmetellä, jos haastateltava ei onnistu työssään tai liiketoiminnassaan.

Haastateltavan suurin virhe on kaunistella historiaansa ja myötäillä liikaa. On varmasti totta, että taloudellisesti heikommassa asemassa oleva haluaa onnistua kaikin keinoin. Haastateltavan on tiedettävä, että ainoa epäonnistumista pahempi on menettää luottamus. Kokeneen haastateltavan maineriski voi olla jopa suurempi: pidemmässä historiassa on todennäköisemmin myös negatiivisia näkemyksiä. Kokenut saattaa myös tietää paremmin, mistä naruista kannattaa vetää.

Kaiken aiemmin mainitun lisäksi, työelämässä on otettava huomioon myös verkostojen ja organisaatioiden kulttuurien vaikutus. Nämä ansaitsisivat omat bloginsa, joten päätän tähän.

Koko väitöskirja: http://ghsmart.com/wp-content/uploads/2014/10/methods_in_venture_capital.pdf

Väitöskirjan tiivistelmä: https://www.bigspeak.com/wp-content/uploads/2014/07/Geoff-Smart_Horizontal-Human-Capita-Valuation.pdf

Mikko Laakso: Sosiaalinen media vaalikampanjoinnissa – Kuinka voittaa vaalit somessa?

 

(c) Mikko Laakso, 2017. Taitto ja ulkoasu Lea-Maija Laitinen.

Mikko Laakso on espoolainen poliittisen viestinnän asiantuntija, KTM sekä kaupunginvaltuutettu (kok.). Laakson esikoisteos Sosiaalinen media vaalikampanjoinnissa – Kuinka voittaa vaalit somessa? on tiivis, selkeä modernin vaalikampanjan anatomia.

Jo esipuhe kertoo, miksi ohjeet kannattaa ottaa vakavasti. V.2017 kuntavaaleissa Laakso toimi oman kampanjansa lisäksi avustajana 16 muulle ehdokkaalle. Heistä jopa 13 pääsi oman kuntansa valtuustoon tai varasijalle. Laakso ennustaa, että tulevaisuuden vaalikampanjat ovat yhä enemmän digitaalisia, perustuvat sosiaaliseen mediaan, ”massakustomoituja” sekä tunnelatautuneita.

(Huom. Tunnen Mikon henkilökohtaisesti, kirjoitukseen ei liity kaupallista yhteistyötä. Haluan vain auttaa kaveria.) 

 

Ehdokkaiden yleisimmät virheet ja kuinka välttää ne

Moni hyväkin ehdokas epäonnistuu, koska valmistautuminen ja suunnittelu epäonnistuvat. Kirjan mukaan tämä on yleistä etenkin kuntavaaleissa. On virhe kuvitella, että kampanja ratkaisee kaiken. Laakso tarkoittaa, että kampanja ei tietenkään saa epäonnistua, vaan kampanja on ajateltava vain osana ehdokkuutta. Ehdokkaan täytyy tehdä itseään tunnetuksi jo ennen kampanjaansa, sekä ajatella pitkällä aikavälillä. Kampanja on pikajuoksua, ehdokkuus on maraton.

Lähes yhtä yleinen virhe on luulla, että asiaosaaminen riittää. Tämä on totta samalla tavalla, kuin edellä – asiaosaaminen ei saa epäonnistua. Ehdokkaan on luotava asiaosaamisensa pohjalta innostunut, positiivinen näkemys, josta ehdokas itse näyttää esimerkkiä. Positiivinen viesti rakentaa pitkäjänteisyyttä aivan eri tavalla, kuin lyhytnäköinen valitus kaiken kurjuudesta. Jälkimmäinen strategia voi saada enemmän nopeaa huomiota, mutta toistettuna jättää vain vähän samaistuttavaa.

Ehdokkaan on uskallettava esittää mielipiteensä, ja seisoa niiden takana. Kun ehdokas valitsee kampanjansa teemat, hän valitsee samalla potentiaaliset kannattajansa. Laakson kuntavaalikampanjan pääviesti oli tulosvastuu takaisin politiikkaan, osoittaen mielipiteensä mm. kotikuntansa pitkittyneistä ja epäonnistuneista rakennushankkeista. Kampanjan pääkohderyhmänä oli “24-40 vuotiaat veronmaksajat, jotka tykkäävät sekä Slushista että Sauli Niinistöstä.”

Huonoin mahdollinen kampanjateema on esimerkiksi olla ehdolla ”paremman arjen puolesta, koska on vaikea mieltää, että kukaan olisi ehdolla huonomman arjen puolesta.” Jos ehdokas ei uskalla valita mielipidettään, äänestäjät eivät tiedä, mitä hän todellisuudessa kannattaa tai vastustaa. Ehdokas, joka ei osaa tehdä tällaisia päätöksiä, koetaan huonoksi tekemään muitakaan päätöksiä.

Kirjan parhaat puolet

Jokaisen luvun lopussa on tarkistuslistat, mitkä toimenpiteet on tehtävä valmiiksi.

Kirja sisältää paljon käytännön esimerkkejä, kuinka Laakso teki itse vastaavat asiat kuntavaalikampanjassaan.

Eri toimenpiteiden tarkoitus, ajoitus, kanavat ja menetelmät kerrotaan selkeästi ja helppolukuisesti.

Selkeä ja helposti lähestyttävä myös graafisen ulkoasunta puolesta.

Kehityskohteet

Kirjaa voi olla vaikea ymmärtää, jos ei ole ollut itse ehdokkaana, tai kuulunut ehdokkaan kampanjatiimiin. Muutama hieman syvällisempi taustoitus, esimerkiksi erilaisia äänestäjien arvomaailmoista ja päätöksenteon perusteista, tekisi kirjan helpommaksi myös vasta-alkajille.

Kirjassa viitataan useasti eri tutkimuksiin, mutta kirjassa ei ole lähdeluetteloa.

Eri some-kanavista Twitter jää liian vähälle huomiolle. Palvelu, joka tuli tunnetuksi Suomessa Alexander Stubbin kautta, ja vaikutti merkittävästi Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, soisi olevan suuremmassa roolissa.

Kenelle suosittelen?

Markkinoinnin ammattilaisille, toimittajille, poliittisille ehdokkaille sekä heidän kampanjatiimeilleen.

Kirjoittajan kotisivut: https://mikkolaakso.com/

Salesvation IV: neljä puheenvuoroa myynnistä, kakkossija myyntikilpailussa

Tuomas Aarni ja Olli Keskinen, Salesvation IV, Oulussa 8.9.2017

Osallistuin Salesvation -myyntiseminaariin perjantaina 8. syyskuuta. Järjestyksessään neljäs tapahtuma oli loistavasti järjestetty tapahtuma, jossa parhaatkin ammattilaiset oppivat paljon uutta. Miksipä ei oppisi, koska myyntityössä kukaan ei ole koskaan valmis?

Samuli Välimäki

Päivän aloitti Samuli Välimäki, aiheenaan muistitekniikat. Muistipalatsi, memory palace on antiikin aikana kehittynyt muistitekniikka, jossa hyödynnetään visualisointia, tarinaa ja assosiaatioita. Välimäki esitteli lavalla oman versionsa, kuinka Dale Carnegien kirja How to Win Friends and Influence People (Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa) muistetaan ulkoa. Kirjan sisällysluettelo visualisoitiin usean erikoisen, jopa häiritsevän mielikuvan kautta. Mitä oudompi mielikuva, sitä paremmin sen muistaa.

Muistipalatsi -tekniikkaan voi tutustua katsomalla Joshua Foerin TED-puheen, tai katsomalla BBC:n Sherlock -sarjaa.

Tuija Rummukainen

Päivän toinen puhuja, Tuija Rummukainen kertoi huippumyyjän ominaisuuksista. Rummukainen on tutkinut satoja suomalaisia huippumyyjiä, ja löytänyt kahdeksan eri aihealuetta, joissa onnistuessaan huippumyyjä erottuu edukseen keskinkertaisuuksista. Todellinen huippumyyjä ei suostu kiinteään kuukausipalkkaan, muutenhan hän rajoittaisi omia tulojaan!

Kahta ominaisuutta korostettiin ylitse muiden: asenne ja kaupan pyytäminen. Huippumyyjä on ylpeä ammatistaan, tuotteestaan ja valitsemastaan elämäntavasta. Huippumyyjä toipuu takaiskuista nopeammin, ja ottaa nämä tilanteet mahdollisuutena oppia. Lisäksi, huippumyyjä pyytää kauppaa rohkeasti. Tottakai, on vaikeaa tehdä kauppoja, jos ei pyydä kauppoja, tai kuuntele kun asiakas pyytää kauppoja! On sinänsä inhimillistä varoa epäonnistumisia – juju on siinä, että jokainen mahdollisuus onnistua otetaan tosissaan.

Rummukainen näytti itse vaikuttavaa esimerkkiä, kaikella energiallaan ja kokemuksen tuomalla varmuudella. Tästä oppia!

Taneli Tikka

Kolmas puhuja, Taneli Tikka kertoi myyjän työn ja työympäristön muutoksesta. Myyjät voivat huokaista helpotuksesta: tekoäly ei vie myyjien työpaikkoja. Sen sijaan, tekoälyn avulla myyjä saa käyttöönsä uskomattoman määrän työkaluja, joilla voi helpottaa työntekoa. Jokaisen ammattilaisen, alasta riippumatta pitäisi olla tottunut ajatukseen, että Internetissä kaikki on vain klikin päässä. Se joka kokee tämän uhkana, ei selviä muutoksesta – se joka ottaa mahdollisuutena, voi saavuttaa paljon.

Mikä parasta, teknologian hinta tulee aina alaspäin. Yhä suurempi joukko ihmisiä voi ottaa käyttöönsä yhä parempia työkaluja. Kaikki vapautuvat resurssit pitää käyttää empatiaan, palveluun, vuorovaikutukseen – kaikkeen siihen, mikä tekee meistä ihmisiä. Teknologia tarjoaa työkaluja, joilla tätä kaikkea voidaan parantaa ja skaalata. Myyjä voi käyttää enemmän aikaa varsinaiseen myyntityöhön, markkinointi voi tutkia paremmin mistä onnistuminen syntyy (tai ei synny).

Olli Keskinen

Viimeinen puhuja, Olli Keskinen esiintyi niin hyvin, kuin Kummelin perustajalta voi odottaa. Jos yrittäisin kuvailla puhetta, onnistuisin yhtä hyvin, kuin yrittäisin kertoa tekemiään sketsejä. Siksi en edes yritä. Pari sitaattia kertokoot paremmin.

“Heikki Silvennoinen keksi työnteon metodin: mee töihin, tee työt, mee kotio!”

“Kummeli alku oli, että tehtiin kauheella pokalla huonoja sketsejä hirveeseen hintaan!”

“Jos mietitte, että teidän tuotteen pitäisi olla erityisen hyvä, niin Kummeli antaa hiukan erilaisen näkökulman.”

“Kanna vastuu! Älä levittele käsiä tai kohauttele hartioita!”

Puhe oli todella onnistunut ja hauska motivaatiopuhe, joita myyjä kaipaa. Myyjän työhön kuuluu lähes poikkeuksetta enemmän kieltäytymisiä, kuin tehtyjä kauppoja. Siksi motivaatiopuhe joltakin, joka on vetänyt rääkin läpi ja onnistunut isosti, on arvokasta kuultavaa.

Toinen sija myyntipuhe -kilpailussa

Olen valitettavasti itse tilanteessa, että etsin seuraavaa työpaikkaa. Markkinointitoimisto Kuulu järjesti kilpailun myyjille, osallistuin ja tulin toiseksi. Olen erittäin kiitollinen yli sadasta tykkäyksestä ja kahdesta tuhannesta näyttökerrasta!

Olkoon tässä myös näyttöä, että päivän asiat on sisäistetty: mahdollisuuksia on kaikkialla, pitää olla pokkaa ja olla itse aktiivinen. Katso näytteeni alta!